dc.contributor.advisor | Ihalainen, Pasi | |
dc.contributor.advisor | Matikainen, Satu | |
dc.contributor.advisor | Zetterberg, Seppo | |
dc.contributor.advisor | Halmesvirta, Anssi | |
dc.contributor.author | Lasonen, Krista | |
dc.date.accessioned | 2015-08-19T19:08:46Z | |
dc.date.available | 2015-08-19T19:08:46Z | |
dc.date.issued | 2015 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1493128 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46655 | |
dc.description.abstract | Tutkielmassani tarkastelin saksanjuutalaisten näkemyksiä venäjänjuutalaisten tilanteesta vuosina 1905 ja 1906. Lähdeaineisto koostui kahdessa saksanjuutalaisessa sanomalehdessä vuosina 1905 ja 1906 julkaistuista pääkirjoituksista, viikkokatsauksista, mielipidekirjoituksista, artikkeleista ja uutisteksteistä. Toinen sanomalehdistä oli linjaltaan varsin neutraali Allgemeine Zeitung des Judentums, jota julkaistiin Berliinissä. Toinen sanomalehti oli linjaltaan sionistinen Frankfurter Israelitisches Familienblatt, jota julkaistiin Frankfurt am Mainissa. Tutkimuskysymyksiä työssä oli kaksi, joista ensimmäinen koski sitä, miten saksanjuutalaiset käsittivät sen, mitä Venäjällä oli tapahtumassa juutalaisille. Toinen tutkimuskysymys käsitteli sitä, mitä merkityksiä saksanjuutalaiset antoivat venäjänjuutalaisten tilanteelle omalta kannaltaan. Lähtökohta analyysilleni on konstruktionistinen käsitys todellisuudesta, mikä tarkoittaa sitä, että todellisuus on sosiaalisesti rakentunut. Metodeina tutkielmassa ovat diskurssianalyysi ja käsiteanalyysi, jotka kumpikin perustuvat konstruktionistisiin lähtökohtiin. Tutkimustulosteni mukaan kummallekin lehdelle oli yhteistä se, että venäjänjuutalaisten tilanne käsitettiin kolmen roolin kautta. Ensinnäkin uhridiskurssissa saksanjuutalaiset näkivät venäjänjuutalaiset pogromistien väkivallan uhreina. Toiseksi syntipukkidiskurssissa saksanjuutalaiset käsittivät venäjänjuutalaiset syntipukeiksi, joita hallitus käytti poliittisista syistä hyväkseen. Kolmanneksi sankaridiskurssissa venäjänjuutalaiset olivat sankareita, jotka taistelivat asein varustautuneina väkivaltaa vastaan. Sankarin rooli oli aktiivinen rooli, toisin kuin uhrin ja syntipukin roolit. Erilaista kahden tutkimani sanomalehden käsityksissä oli se, että linjaltaan varsin neutraalissa Allgemeine Zeitung des Judentumissa venäläiset käsitettiin emansipaatiodiskurssissa oikeuksiensa puolesta taistelijoina. Tutkimustulosteni mukaan kummassakin sanomalehdessä saksanjuutalaiset nähtiin avustusdiskurssissa venäjänjuutalaisten auttajina rahan lahjoittamisen ja yleisen mielipiteen kautta vaikuttamisen keinoin, jolloin venäjänjuutalaiset olivat avun passiivisia vastaanottajia. Yhteistä kummallekin lehdelle oli myös kontrollidiskurssi, jossa saksanjuutalaiset ymmärsivät roolinsa venäjänjuutalaisten maastamuuton säätelijöiksi. Sionistisen Frankfurter Israelitisches Familienblatt -lehden nationalistisessa diskurssissa venäjänjuutalaisten nähtiin olevan tiellä kohti kansallisen vapauden toteutumista, ja vapaus koittaisi sionistien tai vallankumoustaistelijoiden työn tuloksena. | fi |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (123 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | emansipaatio | |
dc.subject.other | sionismi | |
dc.subject.other | assimilaatio | |
dc.subject.other | diskurssi | |
dc.subject.other | pogromi | |
dc.title | Uskonveljet ahdingossa : saksanjuutalaisten näkemyksiä venäjänjuutalaisten tilanteesta vuosina 1905-1906 sanomalehdissä Allgemeine Zeitung des Judentums ja Frankfurter Israelitisches Familienblatt | |
dc.title.alternative | Saksanjuutalaisten näkemyksiä venäjänjuutalaisten tilanteesta vuosina 1905-1906 sanomalehdissä Allgemeine Zeitung des Judentums ja Frankfurter Israelitisches Familienblatt | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201508192708 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities | en |
dc.contributor.laitos | Historian ja etnologian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of History and Ethnology | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Yleinen historia | fi |
dc.contributor.oppiaine | General History | en |
dc.subject.method | Diskurssianalyysi | |
dc.date.updated | 2015-08-19T19:08:47Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 3033 | |
dc.subject.yso | 1900-luku | |
dc.subject.yso | emansipaatio | |
dc.subject.yso | sionismi | |
dc.subject.yso | assimilaatio | |
dc.subject.yso | juutalaisvainot | |
dc.subject.yso | juutalaiset | |
dc.subject.yso | lehdistökirjoittelu | |
dc.subject.yso | Saksa | |
dc.subject.yso | Venäjä | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |