dc.contributor.advisor | Kainulainen, Heikki | |
dc.contributor.advisor | Pullinen , Teemu | |
dc.contributor.author | Malmivaara, Susanna | |
dc.date.accessioned | 2015-06-30T17:48:50Z | |
dc.date.available | 2015-06-30T17:48:50Z | |
dc.date.issued | 2015 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1476999 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/46442 | |
dc.description.abstract | Johdanto. Tyypin 2 diabetes sekä verenkieroelimistön sairaudet ovat yleistyneet ja niiden tehokkaimpana ehkäisynä pidetään liikuntaa. Suomessa ihmiset eivät noudata liikuntasuosi-tuksia ja syyksi inaktiivisuuteen sanotaankin olevan ajan ja motivaation puute. Korkeate-hoinen intervalliharjoittelu on ollut suosittua siksi, että se säästää aikaa ja sen vaikutuksien terveyteen ja kuntoon ajatellaan olevan vähintäänkin samanlaiset kun aerobisen harjoittelun. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia onko kahden erityyppisen intervalliharjoittelun (juoksu ja kuntopiiri) välillä eroja veren lipideissä ja hormoneissa, kun työmäärä ja intensiteetti pysyvät samana. Tällä hetkellä tutkimuksia tästä aiheesta on hyvin rajallisesti. Tarkoituksena oli lisäksi tutkia, kuinka korkeatehoinen intervalli harjoittelu eroaa perintei-sestä tasavauhtisesta harjoittelusta.
Menetelmät. Koehenkilöinä oli 24 tervettä, kuntolii-kuntaa harrastavaa aikuista. Koehenkilöt arvottiin satunnaisesti yhteen kolmesta ryhmästä: korkeatehoinen intervalliharjoittelu juosten, korkeatehoinen intervalliharjoittelu kuntopiirinä tai tasavauhtinen harjoittelu juosten. Koehenkilöt harjoittelivat kolme kertaa viikossa 8 viikon ajan. HIIT juosten sisälsi 8–10 x 1 min submaksimaalisia vetoja 30 sekunnin palau-tuksella, kuntopiiri sisälsi 8–10 lihaskuntoliikettä (minuutin per liike) 30 sekunnin palau-tuksella ja tasavauhtinen juoksu koostui 40–60 minuutin aerobisesta juoksemisesta. Veri-näytteet otettiin ennen ja jälkeen harjoittelujakson ja niistä analysoitiin kokonaiskolesteroli, HDL, LDL, triglyseridit, glyseroli, vapaat rasvahapot, insuliini, leptiini sekä kortisoli. Koe-henkilöt pitivät tutkimuksen aikana kahdesti ruokapäiväkirjaa, jotka analysoitiin NutriFlow -ohjelmalla.
Tulokset. Päätulos tässä tutkimuksessa oli se, että 8 viikon harjoittelun jälkeen rasvoissa ja hormoneissa kahden erilaisen korkeatehoisen intervalliharjoittelun välillä ei ole eroja. Toinen päätulos oli se, että insuliini laski merkitsevästi 16,7 % molempien intervalli-harjoittelujaksojen seurauksena (ennen 60,0±29,8 pmol/l ja jälkeen 50±15,4 pmol/l). Tut-kimuksessa ei havaittu muita merkittäviä muutoksia.
Pohdinta. Tämän tutkimuksen perus-teella, 8 viikon mittainen korkeatehoinen intervalliharjoittelu laskee veren insuliinipitoisuutta vaikuttamatta veren glukoosipitoisuuteen. Näyttäisi siltä, että intervalliharjoittelu tehostaa insuliinin toimintaa ja siten vähemmän insuliinia tarvitaan glukoosin kuljettamiseen soluihin. | fi |
dc.description.abstract | Introduction. Type 2 diabetes and cardiovascular diseases have become more and more common and the best known prevention is physical activity. People in Finland are poorly following physical activity regulations and the most common reasons for inactivity are lack of time and lack of motivation. High-intensity interval training has become very trendy and popular as it is time efficient, and the effects to fitness and health are thought to be at least the same than after traditional aerobic training. The purpose of this study was to investigate, if there are differences in blood lipids and hormones between the two different types of HIIT protocols (HIIT running versus HIIT circuit) when the amount of work and intensity are the same but the training method is different. Currently, the existing data is limited. The objective was also to study, if these two HIIT protocols differ from traditional continuous aerobic running when considering fitness and health parameters.
Methods. In this study, there were 24 healthy, recreationally active adults as subjects. The subjects were randomly assigned to one of the tree groups: high-intensity interval running (HIIT, n=8), high-intensity interval circuit training (HICT, n=8) or steady-state running (n=8). The subjects trained three times per week for 8 weeks. The HIIT consisted of 8–10 x 1 min submaximal running intervals separated with 30 s active recovery, HICT consisted of 8–10 exercises performed maximally as circuit training (one minute per exercise) separated with a 30 s recovery between the movements and steady-state running consisted of 40–60 minutes steady state running. Blood samples were taken before and after the eight week training period and TC, HDL, LDL, triglycerides, glycerol, FFA, insulin, leptin and cortisol were analyzed. In addition, the subjects kept a 5-day food diary twice during the study period and the diaries were analyzed with NutriFlow-program.
Results. The main result was that there were no differences between the HIIT and HICT groups in any of the measured variable. Insulin decreased significantly after 8-week high-intensity interval training (both interval groups combined) by 16,7 % (from 60,0±29,8 pmol/l to 50±15,4 pmol/l). There were no other significant changes.
Discussion. Based on this study, the 8-week high-intensity interval training decreases insu-lin concentration in blood without affecting blood glucose concentration. It seems that high-intensity interval training facilitates insulin to function more efficiently, so less insulin is needed for glucose transportation. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (77 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | eng | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | blood lipids | |
dc.subject.other | hormones | |
dc.subject.other | high-intensity interval training | |
dc.subject.other | high-intensity circuit training | |
dc.subject.other | steady-state training | |
dc.title | The effect of high-intensity interval exercise program on blood lipids and hormones in recreationally active adults | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201506302483 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikuntabiologian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biology of Physical Activity | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Liikuntafysiologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Exercise Physiology | en |
dc.date.updated | 2015-06-30T17:48:51Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 5011 | |
dc.subject.yso | veri | |
dc.subject.yso | lipidit | |
dc.subject.yso | hormonit | |
dc.subject.yso | intervalliharjoittelu | |
dc.subject.yso | kuntoliikunta | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |