Unen pituus, ruutuajankäytön lopettamisajankohta ja liikunta-aktiivisuus sekä niiden väliset yhteydet suomalaisilla nuorilla, WHO-Koululaistutkimus

Abstract

Ahtiainen, Hannu & Kauppi, Eero. 2015. Unen pituus, ruutuajankäytön lopettamisajankohta ja liikunta-aktiivisuus sekä niiden väliset yhteydet suomalaisilla nuorilla, WHO-Koululaistutkimus. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 61 s., 8 liitettä.

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli tuottaa tuoretta tietoa yläkouluikäisten suomalaisten unen määrästä, ruutuajankäytöstä sekä liikunta-aktiivisuudesta sekä niiden välisistä yhte-yksistä. Tutkielman aineistona käytettiin WHO-Koululaistutkimuksen kevään 2014 aineistoa, josta tähän tutkimukseen on otettu mukaan 13- ja 15-vuotiaiden suomalaiskoululaisten vasta-ukset. Vastausten perusteella kolmea päämuuttujaa, unen pituutta, ruutuajankäyttöä ja liikun-ta-aktiivisuutta, tarkasteltiin koko aineiston tasolla, sekä luokka-asteen, sukupuolen tai mo-lempien edellä mainittujen mukaan.

Tutkimuksen aineiston hankkimiseen käytettiin kansainvälisen tutkimusprotokollan mukaista strukturoitua kyselylomaketta. Kyselyt suoritettiin koulutuntien aikana keväällä 2014 opetta-jan valvonnassa. Tämän tutkimuksen aineistoon on kyselylomakkeesta valittu osa unen pi-tuutta, ruutuajankäyttöä ja liikunta-aktiivisuutta selvittävistä kysymyksistä. Vastaukset luoki-teltiin vallitseviin liikuntasuosituksiin perustuen. Unen määrässä vastaukset luokiteltiin alle ja yli 8,5 tuntia yössä nukkuviin. Liikunta-aktiivisuudessa vastaukset luokiteltiin neljään ryh-mään: ei yhtenäkään päivänä viikossa, 1-3 päivänä viikossa, 4-6 päivänä viikossa sekä 7 päi-vänä viikossa, liikuntaa harrastaneisiin. Ruutuajankäytön lopettamisajankohdan vastausten luokittelussa rajaksi asetettiin klo 22.00, eli vastaukset jaettiin klo 22.00 mennessä ruutuajan-käytön lopettaviin, sekä klo 22.00 jälkeen ruutuajankäytön lopettaviin. Vastausten analyysi-menetelmänä käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa, aineiston jakaumia, ristiin taulukointia sekä khiin neliö -testiä.

Tutkimus osoitti, että alle puolet (46,6 %) tutkimukseen vastanneista 7. ja 9. -luokkalaisista yläkoululaisista nukkui kouluviikolla suositusten mukaisesti, eli 8,5 tuntia tai enemmän. Unen pituudessa havaittiin lisäksi laskeva trendi 7. luokalta 9. luokalle tultaessa. Tutkimukseen vas-tanneista noin puolet (51,1 %) ilmoitti lopettavansa ruutuajankäytön kouluviikolla klo 22.00 mennessä. Viikonloppuisin ainoastaan 16,2 % lopetti ruutuajankäytön klo 22.00 mennessä. Pojat lopettivat ruutuajankäytön keskimäärin aiemmin kuin tytöt sekä kouluviikolla, että vii-konloppuisin. Aineiston mukaan suositusten mukaisesti, eli vähintään tunnin seitsemänä päi-vänä viikossa liikkui 21,5 % vastanneista. Suositusten mukaisesti liikkuvien määrä laski 7. luokalta 9. luokalle tultaessa. Liikunta-aktiivisuuden ja unen pituuden välillä ei ollut korrelaa-tiota. Sen sijaan kouluviikon aikaisen ruutuajankäytön lopettamisajankohdan ja unen pituuden välillä oli korkea negatiivinen korrelaatio, eli myöhäinen ruutuajankäytön lopettamisajankohta oli yhteydessä vähäiseen unen pituuteen.

Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että myöhäiseen aikaan tapahtuva ruutuajankäyttö lyhentää yöunia kasvuikäisillä nuorilla. Sen sijaan liikunta-aktiivisuus ei ole yhteydessä yöunen pituuteen. Myöskään ruutuajankäytöllä ja liikunta-aktiivisuudella ei havaittu yhteyttä. Lisäksi liikunta-aktiivisuuden havaittiin vähenevän iän myötä.

Ahtiainen, Hannu & Kauppi, Eero. 2015. Sleep length, screentime and physical activity and their relationships on Finnish adolescents in HBSC study. University of Jyväskylä, Depart-ment of Sport Sciences, Master´s thesis, 61 pages, 8 attachments.

This thesis is based on the data from the Health Behavior in School-aged Children Study 2014. The answers of 7th grade and 9th grade Finnish school adolescents were picked from the WHO school survey data. The aim of the study was to explore the associations between sleep length, screen time and physical activity and their intercorrelations. All three variables are also reviewed due to age and gender.

The data collection was made by using a structured questionnaire of an international research protocol of WHO. The data collection was performed during school lessons in the spring 2014. The school adolescents answered to the questionnaire under teacher´s observation. A certain part of the questions that affect sleeping, screen time and physical activity were chosen to this research. The answers were categorized based on current recommendations. The an-swers of sleep time were categorized into two groups: less than 8,5 hours of sleep in a night and more than 8,5 hours of sleep in a night. The answers of physical activity were categorized into four groups: No physical activity at all, physical activity in 1-3 days in a week, physical activity in 4-6 days in a week and physical activity in 7 days in a week. The answers of screen time were categorized into two groups: The time of using screen ends by 10 P.M. and the time of using screen ends after 10 P.M. The used methods of analysis were Pearson´s correlation coefficient, frequencies, cross tabulation and chi-squeared test.

This research showed that less than a half (46,6 %) of school adolescents slept in accordance with recommendations during school weeks, which means that they slept 8,5 hours in a night or more. The length of sleeping time had a downward trend from 7th to 9th grade. Approxi-mately half of school adolescents (51,1 %) announced that they stop using screen devices until 10 P.M on school weeks. On weekends, only 16,2 % of adolescents announced that they stop using screen devices until 10 P.M. On the average, boys stopped using screen devices before girls on school week and also on weekends. According to the data from survey, only 21,5 % of adolescents were physically active in conformity with current recommendations. Physical activity also had a downward trend from 7th to 9th grade. There were no correlation between physical activity and sleep length. The usage of screen devices and sleep length had a high negative correlation which means that late time on screens is correlated in lower levels of sleep length.

A main conclusion of this study is that using screen devices on a late daytime shortens sleep time of adolescents. In turn, physical activity is not in connection with sleep time in adoles-cents. There were also no connection between physical activity and screen time. It was also shown that on the average, level of physical activity is decreasing when adolescents grow up.

Keywords: sleep length, screen time, physical activity, adolescents, HBSC study