"Tunsin olevani erilainen, tiesin olevani suomalainen – ja samanlainen kuin muut" : näkymätön toiseus kotimaahan palanneen lähetyslapsen ja hänen luokkatovereidensa kohtaamisen haasteena

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli ottaa selvää siitä, millaiset tekijät vaikuttavat kotimaahan palanneen lähetyslapsen ja hänen suomalaisten luokkatovereidensa vertaissuhteisiin ja mikä rooli näkyvällä ja näkymättömällä toiseudella on heidän kohtaamisessaan. Tutkimuksessa tarjoutui myös mahdollisuus vertailla erilaisia sopeutumisen vaiheita ja vertaisryhmiä, sillä tutkimushenkilö on nyt kotimaassa viettämiensä kahden vuoden aikana vaihtanut kerran koulua perheen muuton vuoksi. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin kolmessa haastattelussa: ensimmäinen oli neljäsluokkalaisen, ulkomailla lähes neljä vuotta asuneen tytön haastattelu, ja kaksi muuta olivat hänen kahden entisen ja kahden nykyisen luokkakaverinsa parihaastatteluja. Näistä tutkimuksen pääaineistoksi valikoitui lähetyslapsen haastattelu, joka analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Luokkatovereiden haastattelut valaisivat myös tarpeellisella tavalla vertaissuhteita vuorovaikutuksen toisenkin osapuolen näkökulmasta.

Tutkimuksessa löydettiin useita vertaissuhteisiin vaikuttaneita tekijöitä, jotka liittyvät lähetyslapsen toiseuteen, hänen erilaisuuteensa ja poikkeavuuteensa suomalaisesta valtakulttuurista. Toiseuden takana on lähetyslapsen tapauksessa kolmannessa kulttuurissa kasvaminen. Myös vertaisten välistä vuorovaikutusta tarkasteltiin useammasta näkökulmasta. Merkittäviä ilmiöitä olivat esimerkiksi ryhmän jäsenyys ja uuden jäsenen liittyminen ryhmään sekä kaveruus ja ystävystyminen. Lähetyslapsen ja hänen luokkatovereidensa kohtaaminen voidaan nähdä yksilö- ja ryhmätason ilmiöinä, joihin vaikuttavat kohtaamisolosuhteet, kieli- ja kulttuuritekijät sekä nähty tai näkymättömäksi jäävä konkreettinen ja henkinen toiseus.