Tenniksen pelitilannehavainnointi simuloidussa lyöntitilanteessa

Abstract

Urheilussa ja liikuntataitojen oppimisessa havaintokognitiivisilla taidoilla on ratkaiseva merkitys onnistuneen suorituksen kannalta. Moni laji edellyttää tehokasta ennakointitaitoa, jolla säästetään aikaa ja autetaan varsinaista päätöksentekoa vastustajan toiminnan ennakoimisena sekä oman suorituksen helpottamisena. Useassa tutkimuksessa on pystytty osoittamaan videoharjoittelun hyödyllisyys ennakointitaidon kehittymisessä, mutta tätä ei ole riittävästi hyödynnetty valmennuksen tukena. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää videoharjoittelun vaikutusta koehenkilöiden ennakointitaitojen kehittymiseen tenniksessä. Lisäksi tarkoituksena oli verrata kahden erilaisen ohjaustavan tehokkuutta ennakointitaitojen kehittymisessä.

Tutkimukseen osallistui 35 fyysisesti aktiivista liikuntapedagogiikan opiskelijaa. Tutkimus toteutettiin heidän kuusi viikkoa kestävän syventävän palloilun kurssinsa aikana. Koehenkilöt jaettiin neljään ryhmään, joista kolme oli varsinaisia koeryhmiä ja yksi oli kontrolliryhmä, joka osallistui vain alku- ja loppumittauksiin. Koeryhmistä kaksi osallistui tenniskurssin kahden ensimmäisen viikon aikana 4 x 20 minuuttia kestävään ennakointitaitoja kehittävään videoharjoitteluun, jossa annettiin ohjeistusta joko ohjatun oivaltamisen tai suoraohjauksen periaatteilla. Tutkimusaineisto kerättiin ASL silmänliikekameralla ja Dartfish-ohjelmalla. Aineiston tilastollinen analysointi suoritettiin IBM SPSS 19.0 ohjelmalla.

Tutkimuksen tuloksissa etenkin videoharjoitteluun osallistuneiden ryhmien reaktioajat paranivat huomattavasti verrattuna muihin ryhmiin ja ero oli myös tilastollisesti merkitsevä. Silmänliikeaineiston analysoinnissa havaittiin videoharjoitteluryhmillä tilastollisesti merkitsevää parannusta fiksaatioiden määrässä alku- ja loppumittauksen välillä. Sen sijaan muiden muuttujien kohdalla ei havaittu tilastollisia merkitsevyyksiä vaikkakin muutokset mittausten välillä olivat merkittäviä niin keskiarvojen parantumisena kuin keskihajontojen pienentymisenä.

Tämän tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että videoharjoittelu vaikutti myönteisesti etenkin reaktioajan parantumiseen. Sitä voidaan pitää tärkeänä tekijänä, koska ajan ”säästö” ennakointitaidossa sekä päätöksenteossa lisää pelaajan mahdollisuutta ehtiä oikeaan paikkaan tekemään lajisuoritustaan. Tenniskurssi yksistään myös paransi reaktioaikaa, mutta erot videoharjoitteluryhmiin jäivät vielä isoiksi. Sen sijaan tällä tutkimuksella ei pystytty osoittamaan, että ohjaustavoilla olisi keskenään ollut vaikutusta reaktioajan tai muiden muuttujien kohdalla. Silmänliikeanalyysin kautta ei saatu eroja ryhmien välille, mutta tulokset rohkaisevat olettamaan, että ennakointitaitoa voidaan kehittää videoharjoittelulla sekä kohdennetulla ohjeistuksella. Tutkimus antoi kuitenkin viitteitä, että suoralla ohjeistuksella pystytään lyhyessä ajassa saavuttamaan parannusta ennakointitaidossa.

Sophisticated perceptual-cognitive skills have important role in sport and in learning new skills. Many sports itself demand efficient anticipation that offers usually more time for the decision making, in which the visual perception skills have the largest role. The purpose of this study was to clarify the effect of the video training in developing perceptual-cognitive and anticipation skills in tennis, and furthermore, to compare the effectiveness of two different instruction methods in developing anticipation skills.

A total of 35 PE students were recruited from their tennis course to participate in the experiment. All were physically active students with comparable levels of sporting experience. Participants were divided into four groups. Each group of participants completed the pre- and post-tests. Three of the groups took part in the tennis training and one maintained as control group. Two of the training groups also underwent 4 x 20 min of laboratory-based perceptual video training followed with explicit or guided discovery instruction and feedback to develop their anticipation skills. Eye movements were recorded with ASL Eyelink 5000SU system and with Dartfish Team Pro 4.5. The results were analysed using the t-test and a factorial analysis of variance (ANOVA) with the IBM SPSS 19.0 software.

Players who received perceptual training improved statistically significantly their performance on laboratory based reaction test compared with control group and other training group. Also the eye movement analyses showed statistically significant results for the video training groups in number of fixations and the mean number of fixation locations between the pre- and post-test. In addition, there were some positive changes in the mean averages and decrease of the standard deviations, but these did not reach the statistical significance.

As expected, the video training groups completed their reaction tests faster than other groups. This can be seen as important anticipation factor for the decision making which helps player to be in the right time in the right place for executing the technical response. The tennis training course itself can reduce the reaction time and the additional video training benefits even more. The eye movement analysis didn´t show any significant results between the groups even though they encourage the use of video training and targeted instruction for developing anticipation skills. Research cannot show statistically significant results between the two instruction models but explicit model can offer better results in anticipation for the short term period.