Kaija Tikka (2015). Onko päivittäisessä kokonaisaktiivisuudessa eroja liikunta- ja lepopäivien välillä? Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, pro gradu –tutkielma, 55 s., 1 liite.
Päivittäinen fyysinen aktiivisuus koostuu liikunnasta ja liikuntaan liittymättömistä tekijöistä, kuten istumisesta ja kevyestä aktiivisuudesta. Päiväkohtaiset vaihtelut aktiivisuuskäyttäytymisessä ovat tyypillisesti suuria. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunnan aiheuttamia muutoksia päivittäisessä kokonaisaktiivisuudessa sekä tutkia, onko liikuntaa sisältävien ja lepopäivien järjestyksellä merkitystä. Lisäksi tutkittiin liikunnan intensiteetin ja lajien vaikutuksia päivittäiseen kokonaisaktiivisuuteen.
Neljänkymmenenkuuden koehenkilön (24 naista ja 22 miestä) päivittäistä aktiivisuutta tutkittiin kiihtyvyysmittarilla 2-5 normaalina arkipäivänä 1-5 mittausjaksolla vuoden aikana. Päivittäistä istumisaikaa sekä kevyeen ja vähintään kohtalaiseen aktiivisuuteen käytettyä aikaa verratti
in sellaisten päivien välillä, mihin sisältyi ja ei sisältynyt liikuntaa. Päivien järjestyksen merkitystä tutkittiin vertailemalla peräkkäisiä liikunta- ja lepopäiviä. Liikunnan intensiteetin ja lajien vaikutuksia tutkittiin koehenkilöiden täyttämien aktiivisuuspäiväkirjojen avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että vähintään kohtalaisesti kuormittavan fyysisen aktiivisuuden määrä oli 3 % pienempi (P < 0.01) ja istumisaika 4 % suurempi (P < 0.01) päivinä, joihin liikuntaa ei sisältynyt. Tulokset viittaavat siihen, että liikunnalla on mahdollista pienentää päivittäistä istumisaikaa. Liikunta- ja lepopäivien järjestyksellä ei havaittu olevan merkitystä liikunnan tuomiin muutoksiin päivittäisessä kokonaisaktiivisuudessa. Millä tahansa intensiteetillä suoritettu liikunta kasvatti vähintään kohtalaisesti kuormittavan fyysisen aktiivisuuden määrää sekä pienensi istumisaikaa päivinä, jolloin harrastettiin liikuntaa. Kuormittavan liikunnan (7-9 MET) vaikutus päivittäiseen kokonaisaktiivisuuteen oli kevyttä liikuntaa (3-5 MET) merkittävästi suurempi (P < 0.05), mutta liikunnan intensiteetti ei vaikuttanut istumisajan lyhentymiseen. Lajeista aerobic ja muut ohjatut harjoitukset, kuntosali, juoksu sekä tanssi ja tanssillinen liikunta lyhensivät istumisaikaa merkittävästi (P < 0.01).
Tutkimuksen tulokset viittaavat mahdollisuuteen, että vähintään kohtalainen fyysinen aktiivisuus ja istumisaika eivät ole täysin toisistaan riippumattomia. Liikunnan istumisaikaa pienentävällä vaikutuksella normaalipainoisilla ja terveillä aikuisilla voi olla vaikutuksia myös interventioihin, mikä herättää mielenkiinnon aktiivisuuskäyttäytymiseen liittyvästä jatkotutkimuksesta.
...
Kaija Tikka (2015). Are daily activity patterns altered between days with and without exercise for fitness? Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 55 pp., 1 appendix.
Daily physical activity consists of exercise for fitness and non-exercise activity such as sedentary behaviour and light activities. Daily variation in activity patterns is typically substantial. Purpose of this study was to find out the effects of exercise for fitness on daily activity patterns and examine if there is a distinct order effect between days with and without exercise. Effects of exercise intensity and type of exercise to daily activity patterns were also studied.
Daily activity of 46 subjects (24 female, 22 male) was studied with accelerometer during 2- 5 normal weekdays in 1-5 measurement periods within one year. Daily sedentary time and time spent in light or at least moderate activities was compared between days with and without exercise for fitness. E
ffects of order of exercise and non-exercise days were examined by comparing activity patterns of consecutive days with and without exercise. Effects of intensity and type of exercise were studied based on activity diaries filled by the subjects. It was found that the time spent in at least moderate activities was 3 % lower (P < 0.01) and sedentary time was 4 % greater (P < 0.01) on days without exercise. Results suggest that it may be possible to replace sedentary time with exercise. No distinct order effect between days with and without exercise was found. Exercising with any intensity increased at least moderate physical activity and decreased sedentary time on days with exercise. The effect of strenuous exercise (7-9 MET) to daily activity patterns was significantly greater than exercise with light intensity (3-5 MET) (P < 0.05) but the intensity of exercise did not influence to the decrease of sedentary time. Aerobic and other guided exercise sessions, gym, running, dance and dance related gymnastic exercises were the types of exercise that decreased sedentary time significantly (P < 0.01).
Results of this study suggest that moderate to vigorous activity and sedentary time might not be fully independent of each other. In normal weight and healthy individuals exercise for fitness decreased sedentary time having potential implications on interventions trying to study these behaviours independently.
Key words: daily activity pattern, physical activity, exercise for fitness, sedentary time, accelerometer
...
