Suomalainen liikuntakulttuuri
Tekijät
Päivämäärä
2015Pääsyrajoitukset
Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.
Emmi Lainio (2015). Suomalainen liikuntakulttuuri. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. 70 sivua, 1 liite.
Suomalaiset aikuiset liikkuvat liian vähän ja varsinkin arki- ja hyötyliikunnan määrä on vähentynyt huomattavasti. Suomalaisten terveys ja hyvinvointi on kehittynyt myönteiseen suuntaan usean vuosikymmenen ajan, mutta nykyinen elämäntapa suosii inaktiivisuutta, istumista ja ruutuaikaa eikä kannusta liikkumiseen (OKM 2013).
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten eri kulttuureista tulevien haastateltavien kokemusten perusteella syntyneiden näkemysten avulla voitaisiin kehittää suomalaista liikuntakulttuuria. Tavoitteena on suomalaisten runsaampi liikkuminen. Käytin aineistoni keräämiseen teemahaastatteluita. Tässä tutkimuksessa haastattelin seitsemää suomalaista, jotka olivat asuneet ulkomailla vähintään kolme kuukautta, sekä neljää ulkomaalaista, jotka olivat asuneet Suomessa vähintään kolme kuukautta. Haastateltavat olivat asuneet tai olivat kotoisin Euroopasta, Pohjois-Amerikasta tai Australiasta. Oli oletettavaa, että maiden väliset liikuntaan liittyvät kulttuurierot ovat melko pienet. Laadullisen haastatteluaineiston analysoinnissa käytin aineistolähtöistä sisällön analyysiä.
Tutkimuksessa liikuntatottumuksista kerrottiin eniten liikuntamahdollisuuksien sekä arvojen ja asenteiden avulla. Nämä tekijät ovat mahdollisesti tärkeitä liikunta-aktiivisuuden kannalta. Tutkimusaineiston perusteella liikuntakulttuuri koettiin todella merkittäväksi osaksi suomalaisuutta ja sillä on suuri merkitys liikunta-aktiivisuuteen. Suomalaista liikuntakulttuuria voisi kehittää lisäämällä hyöty- ja arkiliikuntamahdollisuuksia. Toisaalta kaivattiin uusia liikuntalajeja ja -muotoja, joiden avulla voitaisiin motivoida inaktiivisia liikkumaan. Suomalaiseen liikuntakulttuuriin toivottiin myös lisää yhteisöllisyyttä ja rentoutta. Liikuntaa tulisi voida harrastaa vain huvin vuoksi; aina ei tarvitse olla tarkkaan määritettyä tavoitetta. Yhteisöllisyyteen kuuluu tärkeänä osana seuratoiminta.
Suomessa liikuntamahdollisuudet ovat hyvät eikä liikunnan harrastaminen ole tutkimuksen mukaan siitä kiinni. Liikunnan harrastamiseen vaikuttaa enemmän yksilön valinnat. Yksilön valintoihin on yritettävä vaikuttaa positiivisin keinoin. Aineistoni perusteella voisin olettaa, että holhouksella ja säädöksillä on mahdollisesti vähäiset ja vain lyhyen aikavälin vaikutukset.
...
Emmi Lainio (2015). Finnish Exercise Culture. Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä. Physical Education, Master thesis 70 pages, 1 attachment.
Finnish adults do not exercise enough. Especially the amount of everyday physical activity has decreased significantly. The health and wellness of Finnish people has developed to a positive direction for decades, yet, the modern western lifestyle favors inactivity, sitting and screen time, and does not encourage to physical activity (OKM 2013).
The main objective of this research is to find out, how the experiences of the multicultural interviewees could influence on Finnish exercise culture and help to develop exercise culture in Finland. The main goal is to increase the physical activity of Finns. Material for the research consists of theme-centered interviews. I interviewed seven Finnish, who had been living abroad at least three months, and four foreigners, who had been living in Finland at least three months. The interviewees had been living or were born in Europe, North-America or Australia. It was presumable that the differences between countries were minor. I used data-driven content analysis to analyze qualitative data.
In this research, exercise habits were described through values and attitudes. These factors are most likely consequential for physical activity. Research data indicates that Finnish exercise culture is an important cultural part of being a Finn and this has a major influence on physical activity. Finnish exercise culture can be developed by increasing the amount of everyday physical activity by, for example, adding pedestrian and cycle routes in the infrastructure. Then again, the interviewees were hoping for new type of exercise practices that would motivate the inactive to become more active. Increasing amount of sense of community and informality would be wanted additions to Finnish exercise culture. Exercising should be possible just for fun, it does not always need to be formal and have well-defined targets. Club activities are important part of community.
Finland has high-quality sport facilities and the research shows that physical activity is not dependent on the facilities. The choices of an individual matters more than facilities. Therefore, it is significant to try to influence on individuals and them positively. Regulations and tutelage may have only minor and short-term results.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29545]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi
Itkonen, Hannu; Lehtonen, Kati; Aarresola, Outi (Valtion liikuntaneuvosto, 2018) -
Lasten ja nuorten liikkuminen muuttuvissa ympäristöissä
Itkonen, Hannu (Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry., 2021) -
Kutsuntaikäisten miesten ruokailutottumukset, ruokailutottumusten ja päivittäisen liikkeelläolon määrän välinen yhteys ja liikuntaintervention vaikutus ruokailutottumuksiin
Kulvik, Suvi (2017)Kulvik, S-M. 2017. Kutsuntaikäisten miesten ruokailutottumukset, ruokailutottumusten ja päivittäisen liikkeelläolon määrän välinen yhteys ja liikuntaintervention vaikutus ruokailutottumuksiin. Liikuntatieteellinen tiedekunta, ... -
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa : LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018
Kokko, Sami; Martin, Leena; Husu, Pauliina; Villberg, Jari; Mehtälä, Anette; Jussila, Anne-Mari; Tynjälä, Jorma; Vasankari, Tommi; Ng, Kwok; Tokola, Kari; Vähä-Ypyä, Henri; Suomi, Kimmo; Blomqvist, Minna; Mononen, Kaisu; Koski, Pasi; Hentunen, Johanna; Laakso, Nina; Huotari, Katja; Elorinne, Marjorit; Hirvensalo, Mirja; Polet, Juho; Lintunen, Taru; Laukkanen, Arto; Palomäki, Sanna; Heikinaro-Johansson, Pilvikki; Lyyra, Nelli; Rajala, Katja; Kämppi, Katriina; Hakonen, Harto; Haapala, Henna; Tammelin, Tuija; Kallio, Jouni; Parkkari, Jari; Kannus, Pekka; Leppänen, Mari; Rintala, Pauli; Asunta, Piritta; Hiltunen, Pauliina; Roos, Eva; Paakkari, Leena; Paakkari, Olli; Ojala, Kristiina; Välimaa, Raili (Valtion liikuntaneuvosto; Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2019) -
LIITU 2018 -tutkimus : liikunnan merkitysten kirjo on kaventunut
Kokko, Sami; Martin, Leena; Villberg, Jari; Blomqvist, Minna; Mononen, Kaisu; Koski, Pasi; Hirvensalo, Mirja; Lyyra, Nelli; Välimaa, Raili; Polet, Juho; Laukkanen, Arto; Lintunen, Taru; Palomäki, Sanna; Rintala, Pauli; Asunta, Piritta; Ng, Kwok; Hentunen, Johanna; Laakso, Nina; Huotari, Katja; Elorinne, Marjorit; Paakkari, Leena; Ojala, Kristiina; Tynjälä, Jorma (Liikuntatieteellinen seura, 2019)Hieman reilu kolmasosa suomalaislapsista ja -nuorista liikkui suosituksen mukaan – toimintarajoitteita kokevista joka neljäs. Lasten ja nuorten liikunnalle antamien merkitysten kirjo oli kaventunut ja esteet vahvistuneet, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.