The effect of compression socks on balance skills : randomized controlled trial

Abstract

TIIVISTELMÄ

Kiikka, Daniel. 2015. The effect of compression socks on balance skills - randomized controlled trial. Jyväskylän yliopisto. Liikuntakasvatuksen laitos. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 71s., 11 liitettä.

Urheilusuoritusta parantavat kompressiomateriaalit ovat nopeasti nousseet polttavaksi puheenaiheeksi nykyurheilussa sekä -liikunnassa, minkä takia monet urheiluvaatemerkit ovat alkaneet kehittää omia versioitaan kompressiovaatteista, joita on alun perin käytetty lääketieteellisessä käytössä. Pienentyneen loukkaantumisriskin (Bernhardt & Anderson 2005; Cameron et al. 2008) alentuneen veren laktaattipitoisuuden (Kraemer et al. 1998: Bringard et al. 2006; Sperlich et al. 2013) ja korkean intensiteetin suorituskyvyn paranemisen lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet kompressiomateriaalien edesauttaneen kehon kinesteettisen aistin toimintaa (McNair et al. 1996; Birmingham et al. 1998; Kraemer et al. 1998; McNair & Heine 1999; Birmingham et al. 2000; Bringard et al. 2006; Cameron et al. 2008; Pearce et al. 2009; Michael et al. 2014). Tutkimuksen tarkoitus on selvittää kompressiosukkien vaikutusta motoriseen oppimiseen, etenkin tasapainoon sekä ketteryyteen 8 viikon harjoitusjakson aikana.

Tutkimukseen osallistui 49 miestä ja naista, joiden iät vaihtelivat 18–75 välillä. He eivät olleet liikunnallisesti aktiivisia aikuisia. Ryhmät olivat jaettu liikunnallisen historiansa sekä ikänsä mukaan. Osanottajille oli annettu kyselylomake ennen tutkimusta, jotta saatiin varmistettua heidän olevan fyysisesti terveitä tutkimukseen osallistumiseen. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista koeryhmä käytti lääketieteellisessä käytössä olevia kompressiosukkia (Zeropoint Oy) 8 viikon harjoittelujakson aikana. Testisukan materiaali koostui 20% Nylonista, 20% Lycrasta and 60% Coolmaxista. Tutkimuksessa käytetyt sukat olivat Intense Compression Socks -sarjaa 20-30mmHg:n puristusteholla. Sukat olivat suunniteltu asteittain lisääntyvällä puristuksella, mikä oli tiukimmillaan nilkan kohdalla ja löysempi lähellä polvea. Toinen testissä käytetty sukka oli Pro Touchin running compression -sukka, joka oli valmistettu 98% Polyamidista ja 2% Elastaanista. Kyseisillä sukilla ei ollut samanlaista asteittain löystyvää puristusominaisuutta.

Kontrolliryhmällä oli sama harjoitteluohjelma, mutta he eivät käyttäneet lääketieteellisessä käytössä olevia kompressiosukkia. Molemmilla ryhmillä oli sama 8 viikon harjoitteluohjelma. Koe ja kontrolliryhmä jaettiin alkumittauksen perusteella. Tavoitteena oli muodostaa kaksi ryhmää, jotka olivat tasapainotaidoiltaan samalla tasolla. Tasapainotaitoa mitattiin tasapainolaudalla: yhden jalan seisonta silmien ollessa kiinni sekä silmien ollessa auki 30s. Osallistujien määrä oli 15–20 yhtä ryhmää kohden. Harjoitteluohjelma koostui 8 viikon harjoittelusta. Harjoituskertoja oli kaksi kertaa viikossa. Kehitystä seurattiin alku- ja loppumittauksilla.

Koeryhmällä tapahtui merkittävä vähennys (p= ,009) tasapainon menetyksen suurimmassa arvossa nopean anteriorisen häiriön aikana, mikä tarkoittaa sitä, että osallistujat kykenivät ylläpitämään tasapainonsa paremmin nopean häiriön aikana. Koeryhmällä oli myös merkittävä vähennys (p= ,031) tasapainon menetyksen suurimmassa arvossa hitaan anteriorisen häiriön aikana, jossa painopisteen muutos oli vähentynyt. Tutkimus osoitti kompressiomateriaalien käytön yhdessä tasapainoharjoitusohjelman kanssa parantaneen osallistujien tasapainotaitoja hieman, muttei tilastollisesti merkittävästi. Sen sijaan tutkimus antoi viitteitä siitä, että tasapainoharjoitusohjelman aikana käytetyt kompressiosukat saivat aikaan parempia tuloksia verrattuna sukkiin, jotka eivät olleet lääketieteellisessä käytössä.

Avainsanat: kompressio, sukka, proprioseptiikka, kinestesia, tasapaino, tasapainolauta, motorinen taito, interventio

ABSTRACT

Kiikka, Daniel. 2015. The effect of compression socks on balance skills - randomized controlled trial. University of Jyväskylä. Department of Sport Sciences. Sport pedagogy Master’s thesis, 71pp., 11 appendices.

Using compression materials to enhance physical performance is rapidly becoming the hottest topic in today's sports and exercise, which is why sportswear companies are starting to create modified versions of compression garments that are being used for medicinal purposes. In addition to improved injury prevention (Bernhardt & Anderson 2005; Cameron et al. 2008), decreased amount of lactate in the bloodstream (Kraemer et al. 1998: Bringard et al. 2006; Sperlich et al. 2013) and enhanced performance in high-intensity exercises, studies have suggested that compression garments may improve the kinesthetic sense (McNair et al. 1996; Birmingham et al. 1998; Kraemer et al. 1998; McNair & Heine 1999; Birmingham et al. 2000; Bringard et al. 2006; Cameron et al. 2008; Pearce et al. 2009; Michael et al. 2014). The purpose of this study is to evaluate the effect of compression socks on motor learning, specifically balance and agility after an 8-week training program.

The participants were a group of 49 males and females between the ages of 18-75. They were non-athletic adults who were matched by experience with physical activity and sport as well as their age. A preliminary survey was done to ensure that the subjects’ medical conditions were good. The subjects were divided into two equal groups, of which the experimental group used compression socks (Zeropoint Oy) during an 8 week training period. The materials consisted of 20% Nylon, 20% Lycra and 60% Coolmax. The socks that were used were the Intense Compression Socks, which had a compressive effect of 20-30mmHg. The socks were designed to have a graduated compression that was tighter around the ankle while decreasing the compression closer to the knee. The other test product was a running compression sock from Pro Touch that was made from 98% Polyamide and 2% Elastane, which did not have the same medically compressive effect.

Both of the groups participated in the same 8-week training program. The baseline measurements determined how the two groups were divided. The groups had to be at a similar level of balance. The balance was measured by a force plate: one legged stance with eyes both open and closed for 30 seconds. The number of people in the both test and control groups were 15-20. The program consisted 8 weeks/2 one hour sessions per week. The progression was measured by pre- and post-training tests.

The experimental group had a significant reduction (p= ,009) in peak balance displacement during a fast anterior perturbation, which means that the subjects were able to retain better balance during a fast perturbation. The experimental group also had a significant reduction (p= ,031) in peak balance displacement during a slow anterior perturbation, where the center of pressure displacement was decreased. The evidence showing the effects of a balance training period paired with the use of compression materials improved the participants’ balance slightly, but not statistically significantly. It was, however, concluded that combining compression socks with a balance exercise program may yield to better results than without compression socks.

Keywords: compression, garment, proprioception, kinesthesia, balance, force, plate, motor skill, intervention