Tutkimus Suomen maajoukkueen miesjalkapalloilijoiden maantieteellisestä liikkuvuudesta

Abstract

Suomalainen urheilukenttä on monien lajien ja paikalliskulttuurien sävyttämä. Tässä joukossa jalkapallo on ollut perinteisesti varsinkin rannikkoseutujen ja suurten kaupunkien laji, mikä näkyy vieläkin suomalaisessa jalkapallomaantieteessä. Tässä tutkielmassa kerrotaan kuinka lajin leviäminen, globalisaatio ja liikunnan paikalliskulttuurit sekoittuvat osaksi suomalaista jalkapalloa ja yhteiskuntaa sekä valotetaan tapahtumien kehitysvaiheita. Samalla ne taustoittavat tutkimusta, jossa suomalaisen jalkapallomaantieteen muutosta tarkastellaan maajoukkuepelaajien kautta. Tutkielmassa käsitellään Suomen jalkapallon A-maajoukkueessa vuosina 1965, 1985 ja 2005 pelanneiden miesjalkapalloilijoiden kasvattaja-alueita sekä heidän maaotteluhetkellä edustamiensa seurojensa sijainteja. Aiheeseen pureudutaan urheilumaantieteen keinoin sekä suomalaisiin urheilun ja liikunnan paikalliskulttuureihin nojaten. Tutkimusaineisto on kerätty ottelutilastoista tarkasteluvuosittain ja yhdistetty pelaajahistorioiden kanssa. Aineistonkeruun jälkeen sisältöä on analysoitu esimerkiksi erilaisten taulukoiden ja kuvioiden muodossa. Vuonna 1965 maajoukkuepelaajat olivat saaneet jalkapallo-oppinsa lähinnä eteläisessä Suomessa. Siirryttäessä vuoteen 1985, pohjoisin kasvattipaikkakunta oli vaihtunut Kokkolasta Kemiin. Viimeisenä tarkasteluvuotena pohjoisen osuus oli kasvanut entisestään. Pohjois-Suomen keskittymän lisäksi eniten maajoukkuepelaajia olivat kasvattaneet suuret kaupungit Lahti, Helsinki ja Tampere. Vuosien kuluessa maajoukkue on myös alkanut yhä vahvemmin koostua ulkomailla pelaavista jalkapalloilijoista. Vuonna 1965 ainoastaan yksi pelaaja pelasi Suomen ulkopuolella, vuonna 1985 heitä oli 10, ja viimeisenä tarkasteluvuotena jo 35. Laitettaessa kaikkien tarkasteluvuosien pelaajat kartalle kasvattajapaikkakuntansa mukaan, rannikkoseudut ja muutamat suuret kaupungit korostuvat selkeästi. Samalla maantieteellisesti laajassa Suomessa löytyy etenkin sisämaasta laajoja alueita, joilta ei näinä vuosina tullut maajoukkueeseen yhtään jalkapalloilijaa. Tämä ei tuloksena yllätä, sillä vahvat paikalliskulttuurit ohjaavat olennaisesti paikallisväestön innostusta tiettyihin lajeihin, ja pienemmillä paikkakunnilla jo joukkueiden kokoamisessa voi olla omat haasteensa. Aihe tarjoaa monia jatkotutkimuksen aiheita, ja urheilumaantiede tuo omat mielenkiintoiset vivahteensa urheilun tutkimuskenttään. Lisäksi erilaiset pelaajapolut ja akatemiat vilahtelevat jatkuvasti urheiluväen puheissa, joten tältäkin pohjalta on hyvin mielenkiintoista tutustua eri näkökulmista urheilijoiden lähtöalueisiin – vaikkakin menestyvän urheilijan takana on asuinpaikan lisäksi lukemattomia muitakin osatekijöitä.

There are typically many different sports and local cultures in the Finnish field of sports. Football has traditionally been the most popular in the coastal area and in big cities. Therefore the arrival of football starting via the coastline and the big cities can still be seen in Finnish football geography. In this research the spreading of football, globalization and local sport cultures are attached to Finnish football, society and their phases. These themes also form the background to this research, in which the change of Finnish football geography is researched through the players of the national team. The purpose of this study was to discover the origins of the Finnish footballers who played in the national team in 1965, 1985 and 2005. Also the location of the clubs represented by the footballers will be studied. These themes will be processed with views from sports geography and local sports cultures in Finland. The player lists from each year were taken from match statistics and combined with the individual player histories. When all the material was collected, information was listed in different tables. In 1965 the national team footballers came mainly from the southern parts of Finland. When moving to year 1985, the most northern place in the collected data has changed from Kokkola to Kemi. In the last year studied the proportion of the players from the northern part of Finland had grown even more. Additionally, the big cities of Lahti, Helsinki and Tampere are cities which have produced most national team players during the mentioned years. There is also a growing trend among national team players playing abroad. In 1965 only one player didn’t play in Finland, but in 1985 there were 10 and in 2005 35 players who were members of foreign clubs. If all the footballers in the data were placed on a map, the coastal areas and big cities would still be emphasized. At the same time there are large areas in the interior Finland that didn’t produce any footballers to the national team during the studied years. This isn’t surprising, because strong local sports cultures guide people’s enthusiasm to specific sports and in smaller towns it can be hard even to form teams. These themes offer numerous possibilities for further studies, as sports geography brings about some interesting shades to the field of sports studies. In addition, different academies and athletes’ career paths are often mentioned in the field of sports, so also from this point of view it is interesting to take a deeper look into the areas where the national team level athletes originate from – although there are still many other factors influencing the road becoming a top athlete than just the place of birth.