Tarkastelukohteena on Kruununpuiston pientalo-alue, jossa on yli 400 omakoti- tai kahden asunnon taloa, paritaloa ja muutamia rivi- sekä pienkerrostaloja. Alueella sijaitsee myös päiväkoti. Kruununpuis-ton pohjoisreuna on noin kilometrin päässä Hyvinkään ydinkeskustasta ja alue on pinta-alaltaan 56,3 hehtaarin suuruinen. Kruununpuiston nykyinen asukasmäärä on vähän yli 1 200 asukasta.
Kruununpuiston alue on nykyisin tunnustettu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Alue kuuluu vuonna 2013 hyväksyttyyn Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan ja Uudenmaan liiton selvityksessä, Missä maat on mainiommat (2012), Kruununpuisto mainitaan maakun-nallisesti merkittävänä kohteena.
Kruununpuiston alueella on voimassa pääosin vuosina 1946 ja 1947 vahvistetut asemakaavat. Alueelle on laadittu kymmenkunta asemakaavan muutosta 1950–90-lukujen aikana. Nämä muutokset, paria poikkeusta lukuun ottamatta, eivät koske rintamamiestalojen tontteja. Asemakaavamuu
toksia ei ole tehty Kruununpuistoon 2000-luvulla.
Pro gradu –työssä on kaksi pääteemaa: rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen (rakennussuojelu) ja täydennysrakentaminen. Työssä käsitellään kaavajärjestelmää kulttuuriympäristöjen kannalta. Raken-nussuojelun keskeisin väline on asemakaava, jota on käsitelty tässä työssä muita kaavatasoja perusteellisemmin. Sisällöltään vanhentuneisiin asemakaavoihin liittyy ajantasaistamisen tarve. Kruununpuiston alueen säilymisen kannalta asemakaavojen tarkistustarve on ajankohtainen. Työssä on käyty läpi yleisellä tasolla tyyppitalojen historiaa ja tunnusomaisia piirteitä keskittyen jälleenrakennuskauden ja 1960-luvun rakennuksiin. Lisäksi on käyty läpi 1900-luvun alusta 1960-luvun alkupuolelle liittyviä pientaloalueiden suunnitteluperiaatteita, jotta saataisiin vertailuaineistoa, miten Kruu-nunpuistossa on toteutettu ajalle tyypillisiä kaavoitusideoita. Kruununpuiston ominaispiirteiden selvittäminen oli yksi tärkeimpiä tämän työn lähtökohtia, jotta alueen rakennuskannan vaalimista ja täydennysrakentamista voidaan ylipäätään suunnitella Kruununpuistoon. Siksi Kruununpuiston historiaa, rakennuskantaa ja pihapiirejä sekä muuta ympäristöä on selvitty mahdollisimman laajasti. Täydennysrakentamista on aluksi tarkasteltu käsitteenä, jonka jälkeen on esitelty sen yleisiä piirteitä. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia on tutkittu laatimalla neljä vaihtoehtoa kahden korttelin 11 tontille. Vaihtoehdoissa esitettyjä täydennysrakentamisen ratkaisuja on pohdittu sen jälkeen laajemmin koko alueen ominaispiirteiden säilymisen kannalta ja on esitetty yhteenveto Kruununpuiston kulttuuriympäristön vaalimisen ja täydennysrakentamisen kannalta olennaisista asioista, jotka on hyvä huomioida asemakaavamuutoksen yhteydessä.
Tutkielmaan sisältyvä runsas liiteaineisto käsittää Kruununpuiston inventointiin liittyviä teemakarttoja, esimerkkejä tyyppitaloista ja inventointilomakkeista sekä yleisiä Hyvinkääseen että Kruununpuistoon liittyviä kulttuuriympäristötietoja. Liitteissä on mukana selostus Hyvinkään maankäytön ja rakentamisen kehityksestä Helsinki–Hämeenlinnan välisen junaradan rakentamisen jälkeisestä ajasta lähtien 1960-luvun lopulle. Yhdessä liitteessä on käsitelty Hyvinkään rakentamisen ohjaamisen historiaa rakennusjär-jestysten ja rakennustapaohjeiden kautta. Täydennysrakentamisen osalta liitteissä on esitys mahdollisis-ta tonttijaoista ja eri rakentamisen tehokkuuksien vaikutuksista.
...
