TIIVISTELMÄ
Riikka Holopainen ja Anu Keskilä (2014) ”TUTKAT PÄÄLLÄ” Fysioterapeuttien käsityksiä lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisestä fysioterapeuttisesta ohjauksesta. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. Fysioterapian pro gradu-tutkielma. s. 51.
Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta, joista ensimmäinen on systemaattinen kirjallisuuskatsaus koskien lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisen fysioterapian vaikuttavuutta, ja toinen on empiiriseen tutkimustietoon perustuva fenomenografinen tutkimusartikkeli, joka kuvaa fysioterapeuttien käsityksiä lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisestä fysioterapeuttisesta ohjauksesta.
Lonkan tekonivelleikkausten määrä kasvaa väestön ikääntyessä, ja se on kustannustehokas toimenpide potilaiden siirtyessä nopeasti toimintakyvyttömyydestä toimintakykyisyyteen. Fysioterapia kuuluu lähes aina leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen ja joskus kuntoutusta tehdään ennen leikkausta. Tutkimusnäyttö sekä pre- että postoperatiivisesta fysiote
rapiasta on kuitenkin epäselvää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin kirjallisuuskatsauksen tarjoaman fysioterapian vaikuttavuuden tarkastelun lisäksi fysioterapeuttien käsityksiä lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisestä fysioterapeuttisesta ohjauksesta.
Kirjallisuuskatsauksemme, jossa oli mukana 15 RCT -tutkimusta, mukaan tutkimusnäyttö postoperatiivisen fysioterapian vaikuttavuudesta on vaihtelevaa ja tutkimusten vertailua vaikeuttaa tutkimusten vaihteleva sisällöllinen sekä raportoinnin laatu. Tutkimusten näytön vahvuutta sekä niiden vertailukelpoisuutta arvioitaessa haastetta lisää se, että postoperatiivisen fysioterapian ns. standardiprotokollaa ei vielä ole yleisesti käytössä, eli se mihin lisäinterventioita verrataan, näyttää olevan vaihtelevaa ja/tai huonosti kuvattu. Toimivia fysioterapiainterventioita näyttäisivät olevan vesiterapiaa, voimaharjoittelua, osakuormitteista kävelymattoharjoittelua, tehokasta ja säännöllistä kotiharjoittelua, sähköstimulaatiohoitoa sekä käsiergometriharjoittelua sisältävät interventiot. Fysioterapiainterventioista näyttäisi siis olevan lisäarvoa kuntoutumisessa, varsinkin jos niihin liittyvä harjoittelu on tarpeeksi tehokasta ja säännöllistä.
Toisessa osassa tutkimusmenetelmänä oli avoin recall-haastattelu ja analyysimenetelmänä oli fenomenografia. Tutkimuksessa haastateltiin neljää erikoissairaanhoidossa toimivaa fysioterapeuttia. Empiirisen aineiston fenomenografisen analyysin pohjalta nousi kuusi teemaa, jotka varioivat hierarkkisesti kolmessa kategoriassa. Esiin nousseet teemat olivat potilaan osallistuminen, kehollinen ohjaus, eettisyys ohjaussuhteessa, fysioterapeutin asiantuntijuus, yhteistyö ja terveydenhuoltojärjestelmän eettisyys. Kukin teema varioi sisällöllisesti niin, että teemoista muodostui kolme hierarkkista kuvauskategoriaa. Nämä olivat asiantuntijalähtöinen fysioterapeuttinen ohjaus, potilaan yksilöllisyyttä arvostava fysioterapeuttinen ohjaus ja fysioterapeuttinen ohjaus osana potilaan kuntoutumista. Hierarkkisuus ilmeni siten, että aina edellinen oli osana seuraavaa kuvauskategoriaa. Fysioterapeuttien käsityksissä korostuivat fysioterapeutin ammatillinen osaamisen, vuorovaikutuksen ja eettisyyden suuri merkitys fysioterapeuttisen ohjauksen onnistumisen kannalta. Terveydenhuollon resurssien ollessa yhä rajallisemmat myös fysioterapeuttisen ohjauksen suhteen, ja kun fysioterapian tiedetään olevan vaikuttavaa vain sen ollessa tarpeeksi säännöllistä ja tehokasta, tulevaisuudessa korostuvat fysioterapeuttisen ohjauksen laatu ja fysioterapeuttien vuorovaikutustaidot.
...
ABSTRACT
Riikka Holopainen and Anu Keskilä (2014) Physiotherapists’ perceptions of patient education after total hip arthroplasty (THA). Department of Health Sciences. University of Jyväskylä. Physiotherapy Master’s Thesis. 51 pages.
This study consists of two parts. Part one is a systematic review of effectiveness of post-operative physiotherapy after THA. The second part is a qualitative study describing physiotherapists’ perceptions of patient education after THA. The number of THAs in aging population is growing and THA is a cost-effective procedure moving people quickly from poor functional capacity to good functional capacity. Post-operative physiotherapy is almost always a standard part of the rehabilitation and sometimes there is also pre-operative physiotherapy. Still there is lack of valid evidence of the effectiveness of post-operative physiotherapy and there is challenges comparing different studies because there is no (national or) global standard post-operative p
hysiotherapy protocol. The aim of this study is in addition to the systematic review of effectiveness of post-operative physiotherapy to explore physiotherapists’ perceptions of post-operative patient-education.
The results. The systematic review included 15 RCT -studies. The evidence of effectiveness of post-operative physiotherapy after THA is limited. It is challenging to compare different studies due to limited quality of reporting and content. Effective interventions seem to be interventions that include hydrotherapy, strength training, treadmill training with partial bodyweight support, effective, regular and controlled home exercise programs, electrotherapy and arm-interval exercises with an arm ergometer.
The sample group in the qualitative study consisted of four physiotherapists, working with inpatients in hospital setting in Southern Finland. Data were collected by semi-structured recall –interview and the analysis was phenomenographic. We found six themes that varied hierarchically in three categories that describe different ways of understanding patient education. The themes were cooperation, counseling movement awareness, ethical educational relationship, ethicalness of national health care system, physiotherapy expertise and patients’ active participation. The three different categories, therapist-centered patient education, patient education that values individuality and patient education as part of individual rehabilitation process, described the increasing awareness of what patient education can mean. Physiotherapy expertise, communication and interaction, and ethicality were the key elements of successful post-operative patient education.
...
