Äitiys lapsen sijaishuollon aikana : vertaistukiryhmä selviytymisen tukena
Äitiyteen kohdistuu erilaisia kulttuurisia odotuksia ja se on erityisesti lastensuojelutyössä
läsnä oleva ilmiö. Lastensuojelutyössä tarkastellaan muun muassa lapsen kodin olosuhteita
ja vanhemmuutta. Toisinaan lapsen kodin ulkopuolelle sijoittamisen katsotaan olevan
lapsen edun mukaista. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus siitä, että lapsen sijaishuollossa
oleminen vaikuttaa äitiyteen tai ainakin vanhemmuuden toteuttamiseen jollain tapaa.
Lapsen sijaishuollossa oleminen asettaa äidin marginaaliin vanhemmuuden suhteen.
Tutkimuksen kohteena on äitiyden rakentuminen lapsen sijaishuollon aikana sekä
äitiryhmässä koettu vertaistuki. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja se liittyy
fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimukseen. Keskisuuressa kaupungissa on järjestetty
kevään 2014 aikana vertaistukiryhmä äideille, joiden lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle.
Tutkimuksen tehtävänä on tarkastella äitiyttä lapsen sijaishuollon aikana. Kiinnostuksen
kohteena on myös se, miten naiset kuvaavat ryhmässä koettua vertaistukea. Empiirinen
aineisto koostuu äitiryhmälle tehdystä ryhmähaastattelusta, joka on toteutettu ryhmän
päättymisen jälkeen. Vertaistukiryhmässä on käynyt neljä naista, joista kaikki osallistuivat
haastatteluun. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu marginalisaation ja
vertaistukiryhmän käsitteiden ympärille. Tutkimus on aineistolähtöinen ja sen analyysissa
olen hyödyntänyt sekä kehysanalyysia että sisällönanalyysia.
Tutkimusaineiston perusteella voidaan päätellä, että lapsen sijaishuollon aikainen äitiys on
monitahoinen asia. Naiset antoivat ryhmähaastattelussa erilaisia merkityksiä äitiydelle ja
pohtivat sitä suhteessa itseensä, perheeseen ja ympäröivään yhteiskuntaan.
Tutkimusaineistosta löytyi viisi äitiyden merkityksen kehystä: äitiyden hajoaminen,
perhesuhteet, lähiverkosto, lastensuojelu ja kulttuuristen odotusten kehys. Lapsen kodin
ulkopuolelle sijoittaminen oli vaikuttanut voimakkaasti naisen äitiyteen. Äidit kokivat
epäonnistumisen ja häpeän tunteita. Naiset peilasivat omaa äitiyttään siihen, mitä äideiltä
ja äitiydeltä kulttuurisesti odotetaan.
Vertaistukiryhmään ja vertaistukeen liittyvät merkityskokonaisuudet jäsentyivät
äitiryhmässä käymisen motiivien mukaan. Tutkimusaineistosta löytyi kolme syytä
vertaistukiryhmässä käymiselle: omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, yhteiset
kokemukset ja tuen saaminen. Naiset olivat kokeneet ryhmässä vertaistukea.
Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että vertaistukiryhmässä käyminen toimi
äidin selviytymisen tukena lapsen sijoituksen aiheuttamassa kriisissä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29606]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"En minä tiijä kaikkee päättää" : kehitysvammaisten oma-apuryhmä itsenäisen selviytymisen tukena
Hotakainen, Riitta (1999) -
Effectiveness of peer support on health-related quality of life in recently diagnosed breast cancer patients : a randomized controlled trial
Toija, Anu; Kettunen, Tarja; Leidenius, Marjut; Vainiola, Tarja; Roine, Risto P. (Springer, 2019)Purpose: Breast cancer is the most common cancer of Finnish women. Peer support could be a way to help breast cancer patients to deal with the disease but studies on its effectiveness have produced conflicting results. ... -
Huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia ja odotuksia tuesta ja tuen tarpeista sijaishuollon aikana
Rajala, Kaisa (2022)Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata, millaisia kokemuksia huostaanotettujen lasten vanhemmilla on tuesta ja tuen tarpeista lapsen sijaishuollon aikana. Kohdistan tarkasteluni erään valitun lastensuojelulaitoksen lasten ... -
Lapsen hyvinvoinnin kehykset lastensuojelun sijaishuollossa
Mäyrä, Minna (2020)Tutkimusaiheeni sijoittuu lastensuojelun sijaishuollon kentälle. Olen tutkinut, millä tavoin sosiaalityöntekijät puhuvat lasten hyvinvoinnista ja heidän toimijuudestaan. Tutkimuksessani teoreettisena viitekehyksenä sovelsin ... -
Habits of contributing citizenship : Self-help groups in rural Tanzania
Kilonzo, Rehema G.; Matunga, Benta N.; Chang’a, Haji H.; Kontinen, Tiina (Routledge, 2020)The chapter examines self-help groups in rural Tanzania as practices in which citizenship habits are formed. Self-help groups are referred as locally organized groups established to address the needs and challenges of the ...