Show simple item record

dc.contributor.authorMäntymaa, Eero
dc.date.accessioned2014-10-13T17:59:08Z
dc.date.available2014-10-13T17:59:08Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1447161
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44408
dc.description.abstractInternetin painoarvo uutisoinnissa kasvaa ja sen myötä uutishuoneet ovat saaneet eteensä uusia ongelmia. Uutisella on potentiaali levitä minuuteissa ympäri maailman, ja yhtä tehokkaasti leviää virheellinen uutinen. Vaikka uutisia on luettu verkosta jo kaksi vuosikymmentä, verkkoa koskevat oikaisukäytännöt eivät kuitenkaan ole vakiintuneet. Tämän tutkimuksen tarkoitus on määritellä, mitkä ovat suomalaisten toimitusten oikaisukäytännöt verkossa ja miten ohjeistusta noudatetaan käytännössä? Tutkimus toteutettiin analysoimalla 70 virheellisen verkkojutun otanta, sekä haastattelemalla kahdeksaa suomalaisen tiedotusvälineen verkkotoiminnasta vastaavaa esimiestä. Tulokset osoittavat, että vaikka verkon oikaisukäytännöt näyttäisivät pikkuhiljaa vakiintuvan myös Suomessa, yhdenmukaiset verkko-oikaisumallit puuttuvat yhä. Oikaisukäytännöt vaihtelevat suuresti toimituksesta toiseen ja käytännössä verkko-oikaisujen muoto ja sisältö vaihtelevat myös toimitusten sisällä. Suuri osa tutkimuksessa tarkastelluista verkkojutuista – 26 verkkojuttua 70:stä – oli oikaistu vastoin Journalistin ohjeita. Toistuvia puutteita ovat verkkojuttujen oikaisu ilmoittamatta asiasta lukijalle, epämääräiset oikaisut ja linkityksen puuttuminen oikaisuartikkelin ja alkuperäisen välillä. Vakavia laiminlyöntejä, kuten verkkojuttujen poistoa verkkosivuilta, tapahtuu edelleen. Suomalaiset toimitukset eivät myöskään ilmoita oikaisukäytännöistään lukijoilleen, vaikka Journalistin ohjeet tätä edellyttävät. Tulokset osoittavat, että suomalaisen verkkojournalismin oikaisukäytännöt ovat päivityksen tarpeessa. Kuinka vakavasti toimittajat suhteutuvat virheellisen tiedon oikaisuun kertoo lopulta siitä miten vakavasti toimittajat suhtautuvat välittämänsä tiedon virheettömyyteen. Mikäli lukijat kokevat lukevansa toistuvasti virheellisiä uutisia – näkemättä virheiden oikaisuja – heidän nyt jo laskenut luottamuksensa toimittajiin jatkaa todennäköisesti laskuaan.fi
dc.description.abstractThe Internet has quickly become a major source of news to an ever growing amount of people all over the world. However, the new medium has not arrived without bringing new problems to the table. While the news now have potential to spread worldwide in a matter of minutes after publishing, also the errors now spread faster than ever before. The current correction policies of newspapers established themselves in the 1970’s. Though news have been published online for already two decades, a unified correction policy has not yet taken root. How an incorrect online article should be corrected, is a question journalists should debate on. Belieavibility of journlism seems to be on the decline and now is the time newsrooms should be able to prove their audiences why they should be trusted, and why the information they provide is worth paying for. The purpose of this research was to describe what are the online correction policies of Finnish newsrooms in theory and practice. The methods of the study was to collect and analyse information by the means of observation and interview. Eight editors in charge of the online departments of Finnish newsrooms were interviewed and a sample of 70 incorrect online articles was collected. The study is based on the analysis of the sample and transcribed interviews. The results show that though Finnish newsrooms are moving towards some standard procedures in terms of correcting their errors online, a firm and uniform policy is still lacking. In practice, the quality of online corrections vary a great deal between one newsroom to another. In addition, the online corrections of a single publisher also vary in their quality, form and content. A big portion – 26 out of 70 – of the analysed online articles were corrected contrary to the policies stated in Guidelines for Journalists. Some repeating problems were correcting the articles without informing the readers, or making the correction vague enough so that the reader cannot evaluate the graveness of the error. 16 analysed articles was not corrected at all. Grave defaults, such as removing incorrect articles from the website alltogether, are rare but still occur nevertheless. Stating the newsrooms correction policies clearly on the publishers website – a policy practiced by some of the worlds leading online newsrooms such as New Yor Times and The Guardian – has not taken root in Finland. Only one major Finnish newsmedia – the Finnish Broadcasting Company Yle – state its correction policy on its website. Only one major Finnish newsroom – Hufvudstadsbladet – collects its corrections on their website. The conduted interviews point out that these matters are seen to be not important enough in order to make correction policies or corrections to more visible to the readers – or that these matters have simply not been given a thought at all. In addition, not all the Finnish newsrooms deliver written instructions about correcting online articles to their editors. Some of the existing written instructions are very brief and leave the editors to depend on oral instructing. The results suggest that Finnish online correction policies are in need of an update. Better written instructions are needed and the newsrooms should institutionalize their corrections. Clear instructions that apply to all possible errors are perhaps impossible to create. Still, Finnish newsrooms should adapt some general principles of online correcting, such as deciding how exactly the readers should be informed of a correction, and then rigorously inform their staff on how to correct and why. Above all, the newsrooms should all state their policies in their websites and start collecting their corrections on a single page so that they are easy to find. How seriously newsrooms address the issue of online correcting, is a question to be considered. After all, how journalists deal with errors tells a great deal on how concerned they are about getting their facts right. If the public feels that the newsrooms keep hiding their mistakes, the beliavibility of journalism will most likely continue it’s decline.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (122 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherOikaisu
dc.subject.otheroikaisukäytännöt
dc.subject.othervirhe
dc.subject.othervirheet
dc.subject.otherkorjaus
dc.subject.otherkorjaaminen
dc.subject.otherjournalistin ohjeet
dc.title"Juttua on korjattu" : verkkojournalismin oikaisukäytännöt päivityksen tarpeessa
dc.title.alternativeVerkkojournalismin oikaisukäytännöt päivityksen tarpeessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201410132979
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosViestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Communicationen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineJournalistiikkafi
dc.contributor.oppiaineJournalismen
dc.date.updated2014-10-13T17:59:09Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi3133
dc.subject.ysooikaisut
dc.subject.ysovirheet
dc.subject.ysokorjaus
dc.subject.ysojournalistiikka
dc.subject.ysojournalismi
dc.subject.ysoverkkojournalismi
dc.subject.ysoInternet
dc.subject.ysomedia


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record