Suomalaisten matka-aikakauslehtien maailma

Abstract

Matkailujournalismia on Suomessa tutkittu vähän. Maailmalla matkailujournalismin tutkimus on kuitenkin lisääntynyt koko ajan. Matkajournalismin katsotaan ulkomaanuutisten tapaan kehystävän meitä ja muita, eli kertovan lukijoille maailmasta ja näin luovan myös lukijoiden identiteettiä. Turistien määrä kasvaa koko ajan, joten matkailujournalismilla on yhä enemmän lukijoita. Se myös kiinnostaa mainostajia. Matkailujournalismin kuvataankin olevan mielenkiintoisesti informaation ja viihteen, mainonnan ja journalismin välissä. Samalla se kehystää vieraita kulttuureja. Siksi matkailujournalismin tutkimus olisi tärkeää.

Tässä tutkimuksessa tutkitaan kolmea suomalaista matka-aikakauslehteä: Matkalehteä, Matkaopasta ja Mondoa. Koska suomalaista tutkimusta on vähän, on tämä tutkimus perustutkimus. Tutkimuksen menetelmänä on sisällönanalyysi, jonka avulla etsitään vastauksia siihen, mistä maista ja alueista matkalehdet kirjoittavat ja miten. Mistä teemoista lehdissä kirjoitetaan? Tätä kautta tutkitaan sitä, millainen lukija on löydettävissä matka-aikakauslehtien sivuilta. Kenelle suomalaista matka-aikakausjournalismia tehdään? Tutkimuksen aineistona ovat lehtien vuoden 2012 vuosikerrat. Aineistossa ovat tästä vuosikerrasta lehtien pitkät artikkelit, eli yli sivun mittaiset jutut.

Tutkimuslehdistä Mondolla ja Matkaoppaalla on selkeät konseptit. Vuosikerran lehdet ovat tasalaatuisia ja niissä vuorottelevat erilaiset juttutyypit. Matkalehti on vaihtelevampi, eli sitä ei ole niin selkeästi konseptoitu. Aineistovuonna lehdet kirjoittivat eniten Euroopasta, ja Matkalehti ja Mondo myös paljon Suomesta. Matkaoppaan aineistosta Suomi-jutut puuttuivat lähes täysin. Perinteisesti matkajournalismi on positiivista ja näin se oli myös tutkimusvuonna. Artikkeleissa mainittiin usein muut matkaajat. Myös Suomesta ja kohteiden historiasta kerrottiin usein. Lehdistä Mondo kertoi useimmiten paikallisista ihmisistä ja päästi myös usein ihmisiä ääneen jutuissaan. Eniten rooliaan aitouden etsijänä korosti Mondo, kun taas Matkalehdessä tällaisia juttuja oli vain vähän. Kaikkiaan matkalehdet tahtovat samaistua muihin matkailijoihin. Matkajournalismin lukijalle tarjotaan siis mahdollisuutta samaistua muiden kokemuksiin ja muodostaa näin oma mielipiteensä.

Kaikkiin eroihin ei tällä tutkimuksella päästy käsiksi. Jatkotutkimuksen aiheita liittyen suomalaiseen matkailujournalismiin olisikin useita.