Show simple item record

dc.contributor.authorHuhtanen, Kerkko
dc.date.accessioned2014-09-10T10:22:37Z
dc.date.available2014-09-10T10:22:37Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1445399
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/44230
dc.description.abstractTutkielmassa kuvaillaan suomalaisten teollisuustyönantajien järjestämää liikuntatoimintaa 1920–1970-luvuilla valtakunnallisena ja paikallisena ilmiönä. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan, millaisia tavoitteita, toteutusmuotoja ja merkityksiä teollisuusyritysten liikuntatoiminta on saanut yhteiskunnassa tutkimusajanjaksona. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n (Yhtyneet) Jämsänkosken tehdasyhdyskuntaan syventyvällä tapaustutkimuksella kuvaillaan teollisuusyrityksen liikuntatoiminnan erityispiirteitä ja merkitystä paikallisen liikuntakulttuurin muotoutumisessa. Teollisuustyönantajien järjestämää liikuntatoimintaa on pidetty teollisuuden terveydellisen sosiaalitoiminnan osa-alueena. Teollisuuden sosiaalitoiminnalla oli keskeinen asema 1970-luvulle saakka suomalaisissa teollisuusyrityksissä ja -yhdyskunnissa vaikuttaneessa tehdaspaternalistisessa johtamistavassa, jonka ytimen muodosti teollisuustyönantajien autoritäärinen ja laaja-alainen huolenpito työntekijöistään. Sosiaalitoimintaa harjoittamalla teollisuustyönantajat pyrkivät työntekijöiden hyvinvoinnin, lojaaliuden ja työilmapiirin parantamiseen mutta myös teollisuusyritysten tuottavuuden ja taloudellisen menestyksen varmistamiseen. Teollisuuden sosiaalitoiminta sai valtakunnallisesti yhtenäisempiä muotoja maailmansotien välisenä aikana, kun teollisuustyönantajat lisäsivät yhteistuumin vastuutaan työntekijäperheidensä elinolosuhteiden kehittämisestä. Monipuolisimmillaan teollisuuden sosiaalitoiminta oli 1940–50-luvuilla, vaikka sen toimintamuodot saivatkin vuosikymmenten aikana yritys- ja paikkakuntakohtaisia painotuksia. Teollisuuden sosiaalitoiminnan muiden osa-alueiden tavoin teollisuustyönantajien järjestämä liikuntatoiminta systematisoitui ja monipuolistui Suomessa 1960–70-luvuille saakka. Liikuntatoiminnan nähtiin edistävän työntekijöiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä parantavan työyhteisön sosiaalisia suhteita ja yhteishenkeä. Toisaalta liikunta- ja sosiaalitoimintaa käytettiin vuosikymmenten aikana myös moniin työnantajien hyödyllisiksi näkemiin mutta kritisoituihin tarkoituksiin kuten työntekijöiden elämän laaja-alaiseen kontrollointiin 1920–30-luvuilla. Erityisesti maaseudun syrjäisissä teollisuusyhdyskunnissa kuten Jämsänkoskella teol-lisuustyönantajat toimivat asukkaiden liikunnan yleisten edellytysten luojina. Jo maailmansotien välisenä aikana teollisuustyönantajat kehittivät teollisuusyhdyskuntiensa liikuntaolosuhteita, tukivat niiden liikuntaseuratoimintaa ja järjestivät työntekijöilleen liikuntakursseja ja liikuntatapahtumia. Toisen maailmansodan jälkeistä hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa vastuuta näistä toiminnoista siirrettiin vähitellen muille yhteiskunnan liikuntatoimijoille. Yhtyneet tuli 1920–70-luvuilla tunnetuksi karismaattisista patruunajohtajista sekä laaja-alaisesta sosiaalitoiminnasta. Mittavan liikuntapaikkarakentamisen ja kansainvälistyneen kilpaurheilutoiminnan varjossa yhtiö edisti tehdasyhdyskuntiensa liikuntaa monin muinkin tavoin.fi
dc.description.abstractThis thesis describes the sport activities and services organized by Finnish industrial employers from the 1920s to the 1970s. These sport services are viewed as a nationwide and local phenomenon. The literature review examines the objectives, forms and societal meaning of the employer-organized sport and leisure services during the selected research period. The case study analyzing United Paper Mills Ltd and the Jämsänkoski factory community describes the characteristics of the industrial company´s sport policy. It also evaluates the significance of the company´s sport services for the development of the local sports culture. The sport services provided by industrial employers have been interpreted in Finland as a section of the health-enhancing social services of industrial enterprises. Up until 1970s social services had a key role in the industrial paternalistic governance of many Finnish industrial companies and industrial communities. One of the main features of this industrial paternalism was the employers´ extensive and authoritarian care of their employees. Industrial employers provided work-related social benefits and services in order to promote their workers´ well-being, loyalty and working atmosphere but also to ensure the productivity and success of their enterprises. Finnish industrial companies started to standardize their social services in the late 1920s, when the industrial employers made a collective decision to take more responsibility for the living conditions of their factory communities. This social work of Finnish industrial employers reached its zenith in the 1940s and 1950s, although the forms of employer-organized social services gained various local and company-specific emphases. Like the other employer-organized social services, the sport services of industrial companies expanded and diversified in Finland until the 1960s and 1970s. Sport activities were seen useful in promoting the physical and mental well-being of workers as well as improving the social relations and solidarity of work community. On the other hand, industrial employers also used sport and social services to certain criticized purposes like controlling the lives of working-class families in the 1930s. Especially in rural Finland´s remote industrial communities such as Jämsänkoski industrial companies took the main responsibility for creating favorable conditions for sports and physical activity. During the interwar period 1918–1939 industrial companies constructed sport facilities to their factory communities, resourced local clubs and organized sport events and courses for their employees. After the Second World War these tasks were gradually turned over to the other players of the developing welfare state. Between the 1920s and 1970s United Paper Mills Ltd became famous for its charismatic leaders and extensive social services. Although the sport policy of United Paper Mills seemed to focus on promoting competitive and performance sports, the company also improved the conditions of health-enhancing sports in its factory communities.en
dc.format.extent1 verkkoaineisto (188 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherYhtyneet paperitehtaat
dc.subject.othersosiaalitoiminta
dc.titlePatruunat liikunnan asialla : liikunta osana teollisuuden sosiaalitoimintaa Suomessa ja Jämsänkoskella 1920-1970-luvuilla
dc.title.alternativeLiikunta osana teollisuuden sosiaalitoimintaa Suomessa ja Jämsänkoskella 1920-1970-luvuilla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201409102768
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntakasvatuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Sport Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLiikunnan yhteiskuntatieteetfi
dc.contributor.oppiaineSocial Sciences of Sporten
dc.date.updated2014-09-10T10:22:38Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi5032
dc.subject.yso1900-luku
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysourheiluhistoria
dc.subject.ysoteollisuusyritykset
dc.subject.ysoteollisuusyhdyskunnat
dc.subject.ysopatriarkaalisuus
dc.subject.ysoJämsänkoski
dc.subject.ysoSuomi


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record