Vähemmän tunnettujen pallolla tai kiekolla pelattavien joukkuelajien asema suomalaisessa liikuntakulttuurissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten liikuntajärjestöjen organisoitumista ja edelleen vähemmän tunnettujen pallolla tai kiekolla pelattavien joukkuelajien asemaa suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Tutkimuksen tarkoituksena on valittujen teemojen rajoissa lisätä ymmärrystä tutkimuksessa tarkasteltavien lajiliittojen toiminnasta. Valitut teemat ovat: 1. Suomen liikuntakulttuurin historia, 2. urheilun kattojärjestöjen, lajiliittoja ja seurojen roolit, 3. järjestöissä toimivien työntekijöiden ja vapaaehtoisten tehtävät, 4. liikuntalaki liikuntapolitiikan ohjaajana ja 5. liikuntajärjestöjen rahoitus ja varainkeruu.

Tämä tutkimus on fenomenologinen tutkimus, sillä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita liikuntakulttuurissa ilmenevistä ilmiöistä. Tutkimus on toteutettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa luodaan kirjallisuuskatsauksen avulla käsitystä suomalaisteta liikuntakulttuurista. Toisessa vaiheessa tarkastellaan kyselytutkimuksen avulla valittujen lajiliittojen toimintaa suhteessa ymmärrettyyn liikuntakulttuuriin.

Tutkimuksessa liikuntakulttuuri määritellään vahvasti paikkaan, aikaan sekä muihin yhteiskunnan ilmiöihin sidoksissa olevaksi kulttuurin osaksi. Kulttuurilliset toiminnot muodostuvat sekä traditioista että uusista virikkeistä. Tutkimuksen kannalta on tärkeää tunnistaa, mitkä tekijät vaikuttavat kulttuurin muodostumiseen. Suomalainen liikuntakulttuuri on reilun vuosisadan aikana kehittynyt agraarisen yhteiskunnan yksilölajikulttuurista monipuoliseksi ja vahvasti yhdistystoimintaan nojautuvaksi, mutta samalla hyvin hajanaiseksi liikuntakulttuuriksi. Liikunta- ja urheilujärjestöjen lisäksi liikuntaa ja urheilua toteuttavat julkiset ja yksityiset tahot.

Tähän tutkimukseen on valittu tarkemmaksi tarkastelunkohteeksi yhdeksän vähemmän tunnettua kiekolla tai pallolla pelattavaa joukkuelajia: ultimate, lacrosse, rugby, amerikkalainen jalkapallo, kriketti, baseball, maahockey, jääpallo ja uppopallo. Näistä lajeista baseball ja uppopallo ovat lajiliittotasolla organisoituneet osaksi isompia lajiliittoja, muiden lajien toimiessa omina pieninä lajiliittoinaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että valituilla lajiliitoilla on paljon samankaltaisia piirteitä. Valitut lajiliitot ovat melko nuoria, sillä noin puolet liitoista on perustettu 1970-80 lukujen taitteessa ja loput vasta 2000-luvun alussa. Harrastajamäärät vaihtelevat valituissa lajeissa muutamasta sadasta aktiiviharrastajasta 2 500 harrastajaan. Uppopalloa lukuun ottamatta harjoitteluolosuhteet ovat kaikissa lajeissa hyvin samanlaisia. Merkittävää junioritoimintaa on vain amerikkalaisessa jalkapallossa ja jääpallossa. Muissa lajeissa toiminta on pääasiassa aikuisliikuntaa. Maahockeyssa, kriketissä ja baseballissa myös naisten osallistuminen on vähäistä.

This research is studying the culture and structure of sport associations and the structure and organization of less popular team sports in Finland. This study aims to increase the knowledge of the chosen sports through five themes: 1. the history of sports in Finland; 2. the role of sport associations in the Finnish sports culture, 3. the tasks and duties of employees and volunteers in the sport association; 4. the effects of law in sports and; 5. the funding of sport associations.

This study is focused on sports as a phenomenon. The study is divided in two sections. In the first section the culture of sports in Finland is presented by getting acquainted with the existing literature. The second section consists of a questionnaire made to the related sport associations.

The Sports culture is strongly bound to place and time. In this study it is important to understand what makes up the culture. The Finnish sports culture has evolved during the last century from being strongly sport specific at the beginning of 20th century to being many-sided but scattered, leaning strongly on associations. It is also important to note that the associations are not creating the sports culture alone. The government makes political decisions, which affect also the sports and the private sector is also continuously increasing their role in sports and sports culture.

The sports chosen into this study are: ultimate, lacrosse, rugby, American football, bandy, cricket, hockey, baseball and underwater rugby. Out of these sports the last two are organized under a larger national federation. All the other sports have their own federations with 200 – 2500 members. The chosen sports are quite new in Finland, as about half of them have arrived to Finland in the early ‘80s and the other half at around the turn of the 21st century.