Demilitarisieren oder entmilitarisieren? : zur Konkurrenzsituation der Präfixe de- (des-) und ent-

Abstract

Verbiprefikseillä de- ja ent- on osittain päällekkäinen funktio. Molemmilla johdetaan jo olemassa olevista verbeistä uusia verbejä, joiden merkitys kantaansa nähden on privatiivinen tai reversatiivinen. Privatiivinen merkitys on kyseessä silloin, kun johdos ilmaisee kantasanansa tarkoitteen poistamista, esim. deblockieren, entwaffnen. Reversatiivinen verbi puolestaan kääntää kantaverbinsä ilmaisevan prosessin tai toiminnan suunnan päinvastaiseksi, esim. demontieren, entbürokratisieren.

Koska molempia prefiksejä käytetään saman merkityksen ilmaisemiseen, on tiedettävä, mitkä säännöt niiden valikoitumista säätelevät: milloin käytetään prefiksiä de-, milloin prefiksiä ent-. Toistaiseksi tiedetään, että kun kantasana on kotoperäinen, kyseeseen tulee vain ent-. Prefiksi de- puolestaan esiintyy vain vierasperäisten kantojen kanssa. Rajanveto kotoperäisen ja vierasperäisen kannan välillä ei ole aina kuitenkaan ongelmatonta, ja koska myös ent- voi yhdistyä vierasperäisiin kantoihin, funktionaalinen päällekkäisyys voi synnyttää kielellisen pulman - tilanteen, jossa kielenkäyttäjä epäröi näiden kahden vaihtoehdon välillä eikä osaa varmuudella sanoa, kumpi vaihtoehdoista on oikein. Yllättävää kyllä, kielellisiin pulmiin erikoistunut oikeakielisyysopas Duden 9 Richtiges und gutes Deutsch ei kuitenkaan tunnista tätä pulmaksi. Tutkielman tavoitteena onkin selvittää, missä määrin kilpailua näiden kahden prefiksin välillä esiintyy ja koskettaako pulma myös syntyperäisiä kielenkäyttäjiä.

Tutkimuksessa hyödynnettiin IDS Mannheimin korpuskokoelmaa ja syntyperäisille kielenkäyttäjille suunnattua kyselyä. Tarkastelun kohteeksi rajattiin -ieren-verbit, joita voidaan perustellusti pitää ainakin osittain vierasperäisinä. Tutkimuksesta saatiin selville, mitkä ovat yleisimmät kantaverbit, joista privatiivisia ja reversatiivisia verbejä näiden prefiksien avulla johdetaan, ja mitkä ovat yleisimmät de- ja yleisimmät ent-verbit. Lisäksi kyselyn tulokset osoittivat, että horjuntaa ja epävarmuutta prefiksivalinnassa esiintyy paljon, sekä vastaajien ja korpusaineiston että yksittäisten vastaajien välillä. Tuloksista kävi ilmi myös, että mitä enemmän osumia verbillä korpushaussa oli, sitä vähemmän horjuntaa kyselyn vastauksissa esiintyi. Vastaavasti mitä vähemmän osumia verbillä oli, sitä enemmän horjuntaa ilmeni.