Kestävyyskunnon ja kehonkoostumuksen vaikutus työmuistiin ja motoriseen nopeuteen

Abstract

Johanna Kautto (2014). Kestävyyskunnon ja kehonkoostumuksen vaikutus työmuistiin ja motoriseen nopeuteen. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu –tutkielma, 47 s., 6 liitettä.

Kognitiiviset toiminnot muuttuvat ikääntyessä neuroanatomisista ja -fysiologisista muutoksista johtuen. Kognitiivisten toimintojen säilymiseen vaikuttavat terveydentila ja fyysinen aktiivisuus. Tutkimuksissa on ollut viitteitä siitä, että myös kehonkoostumuksella olisi vaikutusta kognitiivisiin toimintoihin. Tässä työssä selvitettiin kestävyyskunnon ja kehonkoostumuksen vaikutusta työmuistia ja motorista nopeutta arvioivista neuropsykologisista testeistä suoriutumiseen ikääntyneillä naisilla.

Aineisto kerättiin Jyväskylässä Neuro-Cognitive Changes in Aging-tutkimushankeessa. Tutkimukseen osallistui 44 63-80 vuotiasta naista. Kestävyyskuntoa arvioitiin kuuden minuutin kävelytestillä. Kehonkoostumusta selvitettiin painoindeksillä sekä kehon rasvaprosentilla. Työmuistia arvioitiin Digit Span sekä Letter-Number Sequencing testeillä. Tahdonalaista motorista nopeutta testattiin Tapping testillä, jossa peukalon naputusnopeus rekisteröitiin sekä oikealta että vasemmalta. Tutkimusryhmä jaettiin kestävyyskunnon ja kehonkoostumuksen mukaan kahteen ryhmään. Kävelytestissä oman ikäryhmän viitearvon alle tai sen mukaisen tuloksen kävelleet muodostivat yhden ryhmän ja yli oman viitearvon kävelleet toisen. Painoindeksi ja rasvaprosentti yhdistettiin summamuuttujaksi, jonka avulla ryhmä jaettiin mediaanin mukaisesti kahteen ryhmään. Kestävyyskunnon ja kehonkoostumuksen vaikutuksia työmuistiin ja motoriseen nopeuteen tutkittiin korrelaatioin sekä vertailemalla ryhmien välisiä keskiarvoja normaaliudesta riippuen t-testillä, Mann-Whitneyn U-testillä sekä varianssianalyysillä.

Tutkittavat suoriutuivat kuuden minuutin kävelytestistä keskimäärin yli oman ikäryhmän viitearvojen (kävelymatka ka=614±95 m). Kestävyyskunnolla tai kehonkoostumuksella ei ollut vaikutusta työmuistiin korrelaatioita tai ryhmien välisiä keskiarvoja tarkasteltaessa. Aineistossa oli viitteitä siitä, että kestävyyskunto ja kehonkoostumus vaikuttavat ei-dominantin käden motoriseen nopeuteen. Aerobisen kunnon ja vasemman käden peukalon naputusnopeuden välillä oli kohtalainen positiivinen korrelaatio (r=.346, p=.023). Lisäksi t-testissä kestävyyskunnoltaan eritasoisten ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä (p=.047). Toisessa ryhmässä oli henkilö, jonka kävelytestitulos oli muuta ryhmää selvästi heikompi. Tämän poikkeavan havainnon poistaminen aineistosta muutti tuloksia ei-merkitseviksi. Varianssianalyysissä kehonkoostumuksella oli omavaikutus ei-dominantin käden motoriseen nopeuteen (p=.05).

Tässä hyväkuntoisten naisten tutkimusjoukossa kestävyyskunto tai kehon koostumus ei vaikuttanut työmuistiin. Tutkimuksessa saatiin viitteitä, että kestävyyskunto sekä kehonkoostumus vaikuttavat motoriseen nopeuteen ei-dominantilla puolella.

Johanna Kautto (2014). Effects of aerobic fitness and body composition on working memory and motor speed. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Sports Medicine, 47 pages, 6 appendices.

Cognitive functions change in result of ageing due to neuroanatomical and –physiological changes. Changes occur in working memory, flexible intelligence and data processing. General health and physical activity affect cognition. Recent study results also indicate that body composition may affect cognitive functions. In this thesis the effects of aerobic fitness and body composition on neuropsychological tests that evaluate working memory and motor speed were assessed in older women.

The data is part of Neuro-Cognitive Changes in Aging research project executed in Jyväskylä. The study group consisted of 44 63-80-year-old women. Aerobic fitness was assessed with the six-minute walking test. Body composition was evaluated with body mass index and total fat percent. Working memory was tested with Digit Span and Letter-Number Sequencing tests. Motor speed was evaluated by Tapping test where the tapping speed of each thumb was registered. The study group was divided according to aerobic fitness and body composition. Persons whose walking test result was below or within the reference values of their own age group formed one group and those whose walking test result was above the reference value formed the other. Body mass index and fat percent were combined as a sum variable and the group was divided into two according to the median. The effects of aerobic fitness and body composition on working memory and motor speed were examined by correlations and by comparing the mean values of the groups according to normality with t-test, Mann-Whitney U-test and analysis of variance.

In the six-minute walking test the participants walked on average above their own age group’s reference values (distance mean=614±95 m). Aerobic fitness or body composition did not have an effect on working memory according to correlations and comparing the mean values of the groups. There were indications that aerobic fitness and body composition affect the motor speed of the non-dominant hand. There was a moderate positive correlation between aerobic fitness and the tapping speed of the left hand (r=.346, p=.023). The difference between the fitness groups was also statistically significant tested with t-test (p=.047). However, in one group there was a person whose walking test result was exceptionally slow (i.e. walked clearly below the reference value of her own age group). After removing this outlier from the analysis these results were non-significant. In the analysis of variance body composition significantly affected motor speed of the non-dominant hand (p=.05).

In this group of aerobically fit women aerobic fitness or body composition did not have an effect on working memory. There were indications that aerobic fitness and body composition affect the motor speed of the non-dominant hand.