Urheilijoiden harjoittelumotivaatioon yhteydessä olevat tekijät

Abstract

Janne Peltoniemi (2014). Urheilijoiden harjoittelumotivaatioon yhteydessä olevat tekijät. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 158 s.

Tässä laadullisessa pro gradu -tutkielmassa selvitetään mitkä tekijät ylläpitävät ja vahvistavat ja millaiset tekijät heikentävät harjoittelumotivaatiota ja voivat johtaa urheiluharrastuksen loppumiseen. Urheilijoiden eläytymismenetelmäkirjoitelmista nousevia tekijöitä pyritään ymmärtämään ja tulkitsemaan suhteessa aikaisempaan liikuntamotivaatio- ja liikunnan merkitysrakennetutkimukseen. Vastaajat olivat urheilijoita ja tulevia liikunta-alan ammattilaisia, jotka osallistuivat Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan kurssille Johdatus liikuntapedagogiikkaan. Aineisto koostuu 92 eläytymismenetelmäkirjoitelmasta, jotka on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä erikseen harjoittelumotivaatiota vahvistavien ja heikentävien tekijöiden osalta. Tulososiossa muodostuneen luokittelun syntyä perustellaan ja käydään vuoropuhelua tutkimuksen viitekehyksen teorioihin: itsemääräämisteoriaan, tavoiteorientaatioteoriaan, suoritusmotivaatioteoriaan sekä liikunnan merkitysulottuvuusteorioihin. Harjoittelumotivaatiota heikentävien tekijöiden suhdetta tarkastellaan urheiluharrastuksen lopettamiseen liittyviin tekijöihin aikaisemmassa tutkimuksessa.

Urheilijan harjoittelumotivaatiota vahvistavat 1) tavoitteellisuus, 2) harjoittelun toteutukseen, 3) itsensä kehittäminen, 4) menestys ja kilpaileminen, 5) valmennus, 6) harjoitteluyhteisö, 7) urheilun viehätys, 8) terveys ja 9) urheilun ulkopuolinen elämä. Itsemääräämisteorian mukaan sisäistä motivaatiota vahvistavat psykologisten perustarpeiden eli autonomian, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja koetun pätevyyden kokemukset. Tässä tutkielmassa psykologiset perustarpeet vahvistuvat urheilijalle sopivassa valmennuksessa ja harjoitteluyhteisössä, jossa huomioidaan urheilijan tavoitteet ja kehittyminen sekä toteutetaan harjoittelu käytännössä motivoivasti. Urheilun viehätys sisältää itsessään paljon sisäisen motivaation piirteitä. Terveyden osalta erityisesti loukkaantumisilta välttyminen näyttää vahvistavan motivaatiota. Urheilun ulkopuolisen elämän luokasta erityisesti harjoittelun mahdollistava aikataulutus ja harjoittelua tukeva elämäntilanne auttavat urheilijaa jatkamaan uraansa. Minäsuuntautunut urheilija tarvitsee motivaation kannalta menestystä ja kilpailutilanteita. Monet vastaajista ovat sekä minä- että tehtäväsuuntautuneita – mikä on huippu-urheilijalle eduksi.

Harjoittelumotivaatiota heikentävistä tekijöistä muodostui lähes samankaltainen luokittelu: 1) tavoitteellisuus, 2) harjoittelun toteutus, 3) ei kehitystä, 4) menestys ja palkkiot, 5) puutteellinen valmennus, 6) harjoitteluyhteisö, 7) oma henkinen tila ja -ympäristö, 8) loukkaantumiset ja 9) urheilun ulkopuolinen elämä. Harjoittelumotivaatiota heikentävinä seikkoina loukkaantumiset nousivat yksittäisenä tekijänä merkittävimmäksi. Lisäksi valmennukseen, harjoittelun toteutukseen ja kehittymiseen liittyvät maininnat olivat yleisiä. Urheilijan ja valmentajan suhde ja harjoitteluyhteisön ilmapiiri liittyvät vahvasti psykologisten perustarpeiden tyydyttymiseen ja sitä kautta itsemääräämisteorian mukaiseen sisäiseen motivaatioon, tavoiteorientaatioon ja siihen liittyvään harjoitusten motivaatioilmastoon sekä suoritusmotivaatioon. Elämäntilanteiden ja urheilijan arvojen muutokset liittyvät motivaation heikentymiseen ja harrastuksen lopettamiseen. Tulokset vastaavat aikaisempien tutkimusten tuloksia yksittäisten tekijöiden suhteen. Tämän tutkielman myötä ymmärrys tekijöiden keskinäisestä suhteesta syvenee ja niiden paikkaa viitekehyksessä ymmärretään paremmin.

Optimaalisessa urheilutoiminnassa urheilijan valmentajat, ohjaajat, vanhemmat ja muut lähellä olevat ihmiset ymmärtävät kokonaisvaltaisesti mitkä tekijät vaikuttavat harjoittelumotivaatioon ja urheilijan toimintaan. Koulussa liikunnnanopettajan on tärkeää tiedostaa millaisten motivaatiotekijöiden varaan oppilaiden motivaatio rakentuu ja suunnata toimintaa näiden tekijöiden vahvistamiseksi oikeanlaisen motivaatioilmaston luomisella. Koulumaailmassa tehtäväsuuntautuneet toimintatavat korostuvat. Tämän tutkimuksen perusteella myös urheilijat hyötyvät tehtäväsuuntauneesta ilmapiiristä, mutta huipulle etenevässä toiminnassa tarvitaan lisäksi kilpailusuuntautunutta toimintaa. Koulun urheilutoiminnassa on hyvä juurruttaa oppilaisiin itsensä kehittämistä ja yhteisöllisyyttä painottavia toimintatapoja.