Somalialaistaustaisten maahanmuuttajien käsityksiä terveydestä ja terveellisestä ruokavaliosta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Suomessa asuvien somalimaahanmuuttajien näkemyksiä ja arkisia käsityksiä terveydestä ja terveellisestä ruokavaliosta ja siten tuottaa tietoa mahdollisiin tuleviin somalimaahanmuuttajille suunnattuihin kulttuurisensitiivisiin ravitsemuskasvatushankkeisiin.

Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin kuudelta 18–32-vuotiaalta somalimaahanmuuttajalta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina syksyllä 2013. Haastatteluhetkellä haastateltavat olivat asuneet Suomessa kahdesta viiteen vuotta. Haastattelut toteutettiin suomeksi ilman tulkkia. Tarvittaessa apuna käytettiin englannin kieltä. Tekstimuotoon muokattu haastatteluaineisto (64 sivua, fonttina Times New Roman, pistekokona 12 ja rivivälinä 1) analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Terveys määriteltiin monen osa-alueen kokonaisuudeksi ja sitä pidettiin elämän perustana. Ajatukset terveyteen vaikuttavista tekijöistä painottuivat fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin, mutta myös hengellisiä ja yhteiskunnallisia asioita mainittiin. Maahanmuutto oli käynnistänyt terveyskäsityksen muutosprosessin, jossa yksilö omaksui länsimaista terveysajattelua, pitäen samalla kiinni omasta kulttuurisesta perinnöstään. Yksilön terveyskäsityksen muuttuessa myös ajatukset erilaisista terveyteen liittyvistä osa-alueista, kuten terveellisestä ruokavaliosta, muuttuivat. Suomeen tulon myötä haastateltavat olivat alkaneet kiinnittää enemmän huomiota syömänsä ruuan ravintosisältöön ja tiedostivat rasvan, suolan ja sokerin riskit aiempaa paremmin. Lisäksi he korostivat kalan ja kasvisruokien terveellisyyttä. Somalialainen ruokavalio miellettiin suomalaista epäterveellisemmäksi, mutta toisaalta tuotiin esille Suomessa tapahtuvan oman somaliyhteisön kesken toteutuvan yhteisen aterioinnin sosiaalista terveyttä edistävä vaikutus.

Somalimaahanmuuttajien käsitykset terveyteen vaikuttavista tekijöistä painottuivat yksilöön ja lähiyhteisöön liittyviin tekijöihin. Niinpä myös terveyden edistäminen tulisi suunnata maahanmuuttajien arkiympäristöön, jolloin se vaikuttaa koko yhteisöön ja sitä kautta yksilöihin. Maahanmuuttajien terveyden edistämisessä on huomioitava kohderyhmän erityispiirteet. Toiminta on räätälöitävä kulloisenkin kohderyhmän tarpeiden ja lähtökohtien mukaan. Räätälöinti mahdollistaa kulttuurisensitiivisen lähestymistavan, mikä puolestaan edistää vaikuttavien tulosten saavuttamista.

The purpose of the study was to explore the conceptions of health and healthy eating of Somali immigrants living in Finland. The objective of the study was to generate knowledge for future culturally sensitive nutrition education among Somali immigrants.

The data were collected in October 2013 via individual interviews with six Somali immigrants, aged 18 to 32 years old. Participants had lived in Finland two to five years. Immigrants were interviewed in Finnish and no interpreter were employed. English was spoken when necessary. The data were analyzed by using qualitative content analysis method.

Health was defined as a multidimensional concept and it was seen as a basis of life. The interviewees considered the factors affecting health centred around physical, mental and social factors although spiritual and societal factors were mentioned as well. Immigration activated a process in which the perceptions of health changed. A person adopted western health philosophy, but also conserved one's cultural principles. In Finland participants paid more attention to nutritional content of food. They had become more aware of the health risks of salt, sugar, and fat. In addition, fish and vegetable food were underlined as beneficial food. The food of the host country was perceived healthier than traditional Somali diet. However, cultural dinner with friends and family was seen as a factor that promoted social health.

By focusing health education to the daily life of immigrants it effects to the whole community and individuals as well. The special characteristics of the target group should be noticed. By tailoring the intervention according to the needs of the target population it is possible to achieve culturally sensitive approach, which leads to effective results.