Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorPehkonen, Tanja
dc.date.accessioned2014-06-11T11:42:02Z
dc.date.available2014-06-11T11:42:02Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43678
dc.description.abstractTutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon ruotsia opiskelevien yläkoululaisten ja lukiolaisten taito käyttää käännettyä sanajärjestystä päälauseissa kehittyy kolmen kouluvuoden aikana. Lisäksi selvitetään, ennustaako prosessoitavuusteoria oppijoiden kehityksen. Lisäksi tutkielmassa on tarkoitus tarkastella, mitkä asiat käännetyn sanajärjestyksen käytön onnistumiseen vaikuttavat. Aineisto koostuu kuuden kielenoppijan kirjoitelmista kolmen vuoden ajalta. Kielenoppijoista kolme on yläkoululaisia ja kolme lukiolaisia. Kirjoitelmat on kerätty Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen ja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen yhteistä tutkimushanketta, Toisen kielen oppimisen polut -hanketta, varten. Kielenoppijoiden teksteistä on poimittu ne päälauseet, joissa on käytetty käännettyä sanajärjestystä ja ne päälauseet, joissa pitäisi käyttää käännettyä sanajärjestystä. Lisäksi on poimittu ne sivulauseet, joissa on virheellisesti käytetty käännettyä sanajärjestystä. Esiintymät on järjestetty vuosittain, ja niitä kvalitatiivisesti analysoimalla on etsitty syitä sanajärjestyksen onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Tutkimustulokset osoittavat, että prosessoitavuusteoria selittää kielenoppijoiden kehityksen pääpiirteittäin. Lisäksi huomattiin, että kaikki kielenoppijat kehittyvät käännetyn sanajärjestyksen käytössä kolmen vuoden aikana. Yksilölliset erot ovat kuitenkin melko suuria, ja kullakin oppijalla on omat kompastuskivensä. Ongelmia tuottavat lähdekielen ja muiden vieraiden kielten vaikutus. Lisäksi sanaluokkien heikko tuntemus voi aiheuttaa virheitä sanajärjestyksessä.fi
dc.format.extent32
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherandraspråksinlärning
dc.subject.otherinversion
dc.subject.otheromvänd ordföljd
dc.subject.otherfundament
dc.subject.othertopikalisering
dc.title”Så nu jag frågar” : inlärning av inversion vid topikalisering
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201406111994
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.date.updated2014-06-11T11:42:03Z
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot