Kyselytutkimus fysio- ja toimintaterapeuteille GAS-menetelmän käyttökokemuksista

Abstract

TIIVISTELMÄ Jenni Tuomi 2014 Kyselytutkimus fysio- ja toimintaterapeuteille GAS-menetelmän käyttökokemuksista Liikuntatieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 53 sivua, 4 liitettä

Goal attainment scaling (GAS-menetelmä) on 1960-luvulla kehitetty menetelmä kuntoutuksen tavoitteiden asettamiseen ja arviointiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa fysio- ja toimintaterapeuttien käyttökokemuksista GAS-menetelmästä. Tarkoituksena oli lisäksi selvit-tää, mitä hyötyjä ja haasteita GASin käyttöön liittyy. Aineisto (n=29) kerättiin kyselytutkimuksena syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Taustatie-toina selvitettiin sukupuoli, ikä, ammatti, työskentelykaupunki, työkokemus sekä asiakkaiden ikä- ja sairausryhmä. Kyselyssä selvitettiin GAS-koulutukseen liittyviä asioita, tutkittavien koettua osaamista, GASin soveltuvuutta tavoitteiden asettamiseen ja arviointiin, GASin laa-timista ja GASin asiakaslähtöisyyttä tutkittavien näkökulmasta. Avoimissa kysymyksissä sel-vitettiin GASin hyötyjä ja haasteita sekä annettiin tutkittaville mahdollisuus vapaaseen kom-mentointiin. Tilastollinen analyysi suoritettiin IBM SPSS Statistics -ohjelmiston avulla käyt-täen kuvailevia tietoja, summamuuttujia, Cronbachin alfa-arvoja, Spearmanin korrelaatioker-rointa ja Mann-Whitneyn U-testiä. Avoimet kysymykset käsiteltiin laadullisesti. Summamuuttujien Cronbachin alfakertoimet vaihtelivat välillä .69-.87 kuvastaen muuttujien korkeaa konsistenssia. Tutkittavien mielipiteiden keskiarvot summamuuttujissa koettu osaa-minen, GASin soveltuvuus kuntoutuksen tavoitteiden asettamiseen ja arviointiin sekä GASin asiakaslähtöisyys olivat keskimäärin melko korkeita (ka.3,7–3,8). Summamuuttujan ”GASin laatiminen” keskiarvo oli 3,2. GAS-tavoitteiden laatimiseen käytetyssä ajassa oli tilastollisesti merkitsevä ero Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välillä (p=.01). GASin käyttö eri sairaus-ryhmissä erosi siten, että neurologisten asiakkaiden tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin käy-tettiin keskimäärin enemmän aikaa kuin asiakkaiden, joilla oli tuki- ja liikuntaelimistön saira-uksia (p=.04, p=.03). GASin suurimmiksi hyödyiksi koettiin asiakkaan sitoutumi-nen/osallistuminen kuntoutukseen ja tavoitteiden konkreettisuus. Suurimmat haasteet GASin käytössä olivat GAS-asteikon laatimisen työläys ja se, että GASin käyttö vei paljon aikaa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että GASin soveltuvuus fysio- ja toimintatera-pian menetelmäksi koetaan melko hyväksi muun muassa konkreettisten tavoitteiden ja asia-kaslähtöisyyden vuoksi. GASin käyttöön liittyy kuitenkin haasteita, joten sen käyttöönottoon ja koulutukseen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota.

Asiasanat: GAS-menetelmä, kuntoutus, tavoitteiden asettaminen, fysioterapia, toimintaterapia

ABSTRACT Jenni Tuomi 2014 The user experience of physical and occupational therapists of the GAS-method, a survey Faculty of Sport and Health sciences Department of Health sciences University of Jyväskylä 53 pages, 4 appendixes

Goal attainment scaling (GAS) was developed in the 1960´s for rehabilitation goal setting and evaluation. The main aim of this study was to investigate the GAS user experience of physical and occupational therapists. The second aim was to find out advantages and challenges asso-ciated with the use of GAS. The data (n=29) was collected by a questionnaire survey in autumn 2013 and spring 2014. Background variables were gender, age, occupation, work city, work experience and custom-ers’ age and disease group. The survey analyzed issues related to GAS-education, users’ per-ceived competence, suitability of GAS in goal setting and evaluation, issues related to GAS-drafting and customer orientation from the therapists’ perspective. The open questions exam-ined the advantages and challenges of GAS and the users were given the opportunity to write free comments. The statistical analysis was performed using SPSS Statistics IBM software analyzing descriptive data, the sum of the variables, Cronbach´s alpha values, Spearman cor-relation coefficient and the Mann-Whitney U-test. Open questions were analyzed qualitative-ly. Cronbach's alpha coefficients ranged from .69-.87, reflecting a high level of consistency of the variables. The average values of the sum of the variables in perceived competence, suita-bility of GAS and customer orientation were relatively high (3,7 to 3,8). The value of the sum of the variables related to drafting of GAS was 3,2. The time spent in setting the goals showed a statistically significant difference between Southern Finland and Northern Finland (p=.01). The results suggested that subjects used more time to set and evaluate goals for patients with neurological disease than those with musculoskeletal diseases (p=.04, p=.03). The main ad-vantages of GAS were customer’s commitment and participation in rehabilitation and con-creteness of the goals. The main challenges were the GAS-scale drafting and the time spent planning it. In conclusion, GAS is considered suitable for physical and occupational therapy because of the concrete goals and customer oriented approach. The use of GAS presented also challenges and hence the commissioning and education regarding GAS can be improved.

Key words: Goal attainment scaling, rehabilitation, goal setting, physical therapy, occupation-al therapy