MUSIIKIN JA SEN KÄYTÖN TERAPEUTTISIA MERKITYKSIÄ JA VAIKUTUKSIA VARHAISKASVATUKSESSA. Fenomenografinen interventio-tutkimus varhais-kasvattajien käsityksistä terapeuttisesta musiikkikasvatuksesta.
Tämän fenomenografisen interventiotutkimuksen tarkoituksena oli kerätä varhaiskasvatuksessa toimivien kasvattajien käsityksiä terapeuttisesta musiikkikasvatuksesta. Tutkimus pyrki hahmottamaan, mitä terapeuttisuuden käsite tarkoittaa varhaiskasvatuksessa olevan musiikkikasvatuksen viitekehyksessä ja lisäämään tietoisuutta musiikkikasvatuksen terapeuttisista aspekteista sekä mahdollisuuksista lasten opetuksessa ja kuntoutuksessa.
Tutkimus selvitti, miten interventio vaikutti kasvattajien käsityksiin terapeuttisesta musiikkikasvatuksesta. Interventiona toimi suunnittelemani koulutus terapeuttisesta musiikin käytöstä varhaiskasvatuksessa. Koulutuksen tavoitteena oli vaikuttaa kasvattajien käsityksiin, asenteisiin, tietoisuuteen sekä musiikin käytön toimintaan lapsen kehitystä tukevana ele
menttinä ja herättää samalla kasvattajat terapeuttiseen ajatteluun.
Tutkimuksen aihetta lähestyttiin sekä musiikkikasvatuksen että musiikkiterapian näkökulmasta. Pääpaino tutkimuksessa oli kuitenkin musiikin käytön terapeuttisessa näkökulmassa. Terapeuttinen musiikkikasvatus tarkoittaa tässä tutkimuksessa sisällöllisesti lähinnä pedagogis-terapeuttista musiikin käyttöä, jossa painottuvat sekä musiikin opetukselliset että kuntoutukselliset päämäärät. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti kasvattajan tiedostava ote musiikin terapeuttisessa käytössä.
Aineistona toimi kahdeksantoista (18) Jyväskylän päivähoidon varhaiskasvattajan kirjoitelmaa, jotka oli kirjoitettu koulutustilaisuuden aluksi ja lopuksi. Aineisto analysoitiin fenomenografisesti ja esitettiin kuvauskategoriajärjestelminä. Saatuja alkumittauksen ja loppumittauksen kuvauskategoriajärjestelmiä verrattiin keskenään saadakseen selville, kuinka interventio vaikutti kasvattajien käsityksiin terapeuttisesta musiikkikasvatuksesta.
Tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että interventiolla oli vaikutusta varhaiskasvattajien käsityksiin. Koulutus rikastutti käsityksiä ja tarkensi kasvattajille, mitä terapeuttinen musiikkikasvatus sisälsi. Varhaiskasvattajat pitivät musiikkia ennen kaikkea välineenä, muun muassa tunteiden ilmaisuun ja lapsen eri kehityksen osa-alueiden opettamiseen. Terapeuttisessa musiikkikasvatuksessa musiikilla sanottiin olevan erilaisia ominaisuuksia, kuten rentouttava ja rauhoittava vaikutus sekä innostava ja voimauttava vaikutus. Varhaiskasvattajat toivat esille myös musiikkikasvatuksen pedagogiikan, jonka mukaan musiikkikasvatus on tavoitteellista ja lapsen tarpeisiin vastaavaa toimintaa. Kasvattajan toiminta nousi myös esille, jossa painotettiin kasvattajan tietoista ja jokapäiväistä musiikin käyttöä arjen eri tilanteissa.
...
