Arkistojen käyttö aineiston arvonmäärityksen perusteena : Elinkeinoelämän keskusarkiston aineistotiedustelut moniäänisen arkistoasiakkuuden kuvana ja arvonmäärityksen muutosvoimana

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan arkistoaineistojen tutkimuskäytön suhdetta arkistoaineiston arvonmääritykseen. Kuinka arkistot määrittävät säilytettävän aineiston arvon ja kuinka käyttäjien tarpeet heijastuvat arkistoaineiston arvonmääritykseen? Arvonmääritystä tarkastellaan ennen kaikkea arkistoja hyödyntävän historiantutkimuksen näkökulmasta. Tutkielma jakaantuu temaattisesti kahteen toisiinsa limittyvään kokonaisuuteen. Ensimmäisessä osassa pureudutaan arvonmääritystä jäsentäviin normeihin ja käytäntöihin, toisessa osassa avataan arkistoaineiston käyttöä Elinkeinoelämän keskusarkistossa. Tutkielman perushypoteesi on, että arkiston käyttö vaikuttaa aineiston arvonmääritykseen ja vastaavasti aineiston laatu vaikuttaa sen pohjalta tehtyyn tutkimukseen. Tutkielmassa osoitetaan, että arkistojen käyttäjäkunta on viime vuosina laajentunut ja erilaiset käyttäjät hyödyntävät arkistoaineistoa eri tavoin. Lisäksi menossa oleva suuri muutos paperiaineiston dominoimasta aineistosta kohti digitoituja dokumentteja ja sähköistä säilytystä on muuttanut niin arkistojen arvonmäärityskäytäntöjä kuin arkistojen asiakkaiden tarpeita. Tutkielman tutkimuskirjallisuus nojaa vahvasti nykyaikaiseen, postmoderniin arkistotieteeseen, jossa arvonmääritykseen liittyvää valtaa on tunnistettu monesta näkökulmasta. Arkistoaineiston potentiaalisen yhteiskunnallisen ulottuvuuden vuoksi on perusteltua avata niitä normeja ja oletuksia, joihin aineiston arvonmääritys perustuu. Vastaavasti nykyaikainen historiantutkimus on nostanut esille yhteiskunnallisia teemoja, joista varsinkin yritysten arkistoja hyödyntävä taloushistoria on nostettu tässä tutkielmassa esille. Arkiston käyttöä kuvaavina alkuperäislähteinä on käytetty Elinkeinoelämän keskusarkistoon tehtyjä aineistotiedusteluja ajalta 2003-2010. Aineiston pohjalta on koottu data-aineisto, jossa näkyvät käyttäjäryhmät ja heidän tiedustelemansa asiakirjatyypit. Vertailuaineistona on tehty kysely muihin yksityisiin keskusarkistoihin sekä tiedustelu Tanskan valtionarkiston elinkeinoarkistoon Århusiin. Tutkielman loppupäätelmä on, että arkistojen käytöllä on ollut vaikutusta aineiston arvonmääritykseen ja etenkin nyt sähköisen säilytyksen yleistyttyä käytön merkitys on edelleen korostunut. Arkiston erilaiset asiakasryhmät tarvitsevat erilaisia palveluja tutkimuksensa avuksi, mutta yksi vaatimus arvonmäärityksen perusteeksi on kaikille yhteinen, käytettävyys.