Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tehostaminen maakuntakaavoituksessa

Abstract

Maakuntakaavoitus on maankäytön suunnittelun yleispiirteisin taso. Maakuntakaavoitusta ohjaavat Maankäyttö- ja rakennuslaissa määrätyt kriteerit sekä maakunnan omat kehittä-missuunnitelmat. Kaavoituksessa on huomioitava myös yhteisöihin kohdistuvat vaikutukset eli sosiaaliset vaikutukset. Tässä tutkimuksessa etsittiin toimivia ja hyödyllisiä menetelmiä niiden arvioimisen parantamiseksi. Aiempia tutkimuksia sosiaalisten vaikutusten arvioinnista maakuntakaavoituksessa ei ole Suomessa tehty.

Tutkimuksen teoreettinen osuus koostuu sosiaalisten vaikutusten arvioinnin nykytilan tar-kastelusta sekä hanke-esimerkeistä. Aineistona käytettiin Keski-Suomen Liiton Turvetuo-tanto, suoluonto ja tuulivoima -vaihemaakuntakaavan kirjallisia muistutuksia. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman monta toimivaa menetelmää SVA:n tekoon, joten työssä päätet-tiin testata useampaa eri menetelmää. Niistä kaikki osoittautuivat hyödyllisiksi, mutta vain osa soveltui tässä työssä tehtyyn jälkiarviointityyppiseen tarkasteluun.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittyy edelleen ja sen täysi potentiaali on vielä saavut-tamatta. Yksi tärkeimmistä SVA:n vaiheista on kohdealueen alkukatsaus, koska ilman sitä tulevia vaikutuksia ei voida havaita. SVA tulisi nähdä keskustelevana prosessina, joka kul-kee mukana koko hankkeen ajan ja sen pitäisi nivoutua jokaiseen suunnitteluvaiheeseen. SVA on luonteeltaan paljon ennakoivaa arviointia; mahdollisten konfliktien ennalta huo-mioimista ja niihin varautumista. Tässä tutkimuksessa käsitelty aineisto on vain yksi osa laajaa prosessia. Tämän tutkimuksen menetelmistä tavoitehierarkia tai sen laajempi versio arvopuuanalyysi soveltuvat ennakoivaksi menetelmäksi.

Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto antoi edellytykset testata vain pääosin seurantaan ja jälkiarviointiin soveltuvia menetelmiä¬ – tulokset ovat kuitenkin kuvailevia ja rohkaisevia. Erityisesti sisällönanalyysi antoi syvempää tietoa kohdealueen ihmisten mielipiteistä kuin mikään muu testauksessa ollut menetelmä. Toisaalta usean menetelmän testaus oli erittäin hyvä ratkaisu erilaisia työkaluja etsittäessä sen sijaan, että yhteen menetelmään olisi sy-vennytty täydellisesti. Tulokset osoittavat, että kaikkia testauksessa olleita menetelmiä käyttämällä ja soveltamalla sosiaalisten vaikutusten arviointia voidaan viedä eteenpäin.

Regional planning is the most general level of planning in Finland. This planning is gov-erned by Land Use and Building Decree and also regional development aims. In addition to e.g. environmental impacts also social impacts are needed to be taken into consideration. The purpose of this study is to find new usable methods to more effectively evaluate social impacts in regional planning. This is one of the first efforts to combining social impact assessment and regional planning in Finland.

Theoretical part of this master thesis consists of examining the situation of social impact assessment (SIA) and presents Finnish project examples. The experimental part is conduct-ed using written feedbacks from Central Finland third regional phase plan as material. The objective of this research was to find as many useful methods as possible for SIA and it was decided to study many different methods instead of one. All of the tested methods were useful but only some of them were relevant for evaluation/auditing. Monitoring methods were selected, because data was already collected when this research started and any scoping, profiling or identifying methods were not suitable for analysis.

SIA is developing but still its full potential is not yet reached. One of the most important steps of SIA is impact area profiling, because without that any evaluation or auditing can-not be done. SIA should be seen as a dialogic process which is included to every phase of planning, instead of being separate assessment. SIA is mostly proactive evaluation: noticing possible conflicts and creating a mitigation plan. Thus data and methods used in this research are just one part of a larger SIA process. Only one of the tested methods, value tree analysis, can be used for profiling.

Despite of the methodological limitations, results of this study were encouraging. Especial-ly content analysis gave more detailed and deeper information about the opinions of resi-dents of the impact area than did any other tested method. On the other hand, it was found useful to test many different methods instead of one. Results show that using and applying all tested methods in regional planning helps to reach the level, where social impacts are well studied.