Simulations of CERN to Pyhäsalmi neutrino experiments with GLoBES

Abstract

Pitkän kantaman neutriino-oskillaatiotutkimus on siirtymässä uuteen aikaan tehokkaampien neutriinosuihkujen myötä. Viimeisimmät analyysit erilaisien neutriinokokeiden mittaustuloksista ovat rajanneet kolmen neutriinon järjestelmän oskillaatioita kuvaavan PMNS - matriisin parametriarvioita entistäkin tarkemmiksi, ja jopa θ13 > 0 -tulos on ensi kertaa todennettu reaktoridatasta. Kehitteillä olevien neutriinosuihkujen tavoitteena on saavuttaa tulevaisuudessa usean GeV:n energian mahdollistaen aiemmin ratkaisemattomien kysymysten kuten massahierarkiaongelman ja mahdollisen CP-symmetriarikon tutki- misen.

Tässä tutkielmassa keskitytään LAGUNA-LBNO -hankkeessa esitettyjen LENA ja GLACIER -detektorimallien simulointiin GLoBES -ohjelmiston avulla, kun neutriinojen oskillaatioita tutkitaan CERN:stä Pyhäsalmelle lähetettävässä neutriinosuihkussa. Työssä tarkastellaan ehdotettujen neutriinokokeiden kaikkia olennaisia osa-alueita ja esitellään simulaatioprosessia aina koejärjestelmien AEDL -parametrisoinnista ∆χ2 -arvojen numeeriseen määrittämiseen. Tulosten pohjalta määritetään lopulta herkkyydet mitattavien suureiden tutkimiseen. Simulaatioanalyysin perusteella LENA ja GLACIER antavaterinomaisia tuloksia ennennäkemättömällä tarkkuudella, missä nestemäiseen argoniin perustuva GLACIER osoittautuu nestetuiketekniikkaa käyttävää LENA:a huomattavasti tehokkaammaksi.

The research of long baseline neutrino oscillations is about to enter a new era. Years of studying data collected from reactor, atmospheric, solar, supernova and even some long baseline accelerator experiments have provided lots of new understanding and insight on neutrino oscillation mechanisms that follow from the standard three neutrino model. During this time most of the parameters that guide the neutrino flight have been measured to good precision, but a whole new kind of technology is needed to determine the ones that still remain unknown, such as the questions of mass ordering and the CP violation phase. The following years are expected to bring a new experiment generation to daylight to provide tools for solving these questions - neutrino superbeams that will be able to take beam energies to GeV scale.

The European response to the growing need for new experiment facilities lies in the LAGUNA-LBNO design study which has proposed a total of three next generation detector plans for measuring neutrino parameters among other things. This thesis explores the capabilities of two of these, LENA and GLACIER facilities, which are found suitable for the 2288-km-long CERN-to-Pyhäsalmi baseline. A simulation study is conducted to analyse the expected performance in these long baseline neutrino experiments for which the Pyhäsalmi mine is ranked as favoured site. The analysis is done with the general long baseline experiment simulator, GLoBES, using the latest results on the neutrino oscillation parameters.

We use the GLoBES software in this study to reveal the full potential of the proposed liquid scintillator (LENA) and liquid argon technology (GLACIER) for the case the facilities are placed in the Pyhäsalmi mine. Using a range of simulation methods available to GLoBES, we create a variety of demonstrations to evaluate the performance that would be expected to come from future experiment runs. Our approach presents a straightforward overview on applying the GLoBES package in a single experiment analysis using the CERN to Pyhäsalmi beamline as an example. Moreover, we attempt to take the study to higher precision using the most recent information available.