Uuskonservatiivit? : 2000-luvun suomalaisnuorten konservatiiviset ja yksilöä vastuullistavat kovat asenteet ja asennemuutos nuorisobarometrien valossa

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää mediakeskustelun synnyttämästä mielenkiinnosta johtuen ensinnäkin, ovatko suomalaisnuorten asenteet koventuneet 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, sekä toiseksi, ovatko nuorten asenteet muuttuneet konservatiivisemmiksi. Lisäksi selvitetään nuorten välisiä asenne-eroja.

Tutkielman aineistona käytetään viittä nuorisobarometriaineistoa vuosilta 2002, 2005, 2006, 2007 ja 2009. Laajasta aineistosta on valittu tarkasteluun yksilöä vastuullistavia asenteita mittaava muuttujapatteristo sekä konservatiivisia nuoren henkilökohtaisia tulevaisuusodotuksia koskeva muuttujapatteristo. Teoreettisen viitekehyksen perusteella yksilöä vastuullistavien ja konservatiivisten asenteiden vastapainoksi aineistosta valittiin mukaan myös sosiaalisia rakenteita painottavia ja postmaterialistisia asennemuuttujia.

Nuorten asenteisiin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan kolmesta toisiinsa limittyvästä teoreettisesta näkökulmasta. Huomioon otetaan ensinnäkin sosiologinen keskustelu postmodernista ajasta ja sen muutoksista, jotka vaikuttavat nuorten elämään. Toiseksi tarkastellaan elämänkulun muutosta ja kolmanneksi nuorta sukupolvea sukupolviteorioiden valossa.

Tutkimuksessa kuvaillaan asennetrendejä sekä tutkitaan asenne-eroja yksi- ja kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Muuttujajoukon tiivistämiseen on hyödynnetty pääkomponenttianalyysiä.

Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että yksilöä vastuullistavat kovat asenteet eivät ole voimistuneet nuorten keskuudessa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Asenteita voidaan kuitenkin yleisesti ottaen luonnehtia yksilöä vastuullistaviksi. Asenteet eivät ole muuttuneet konservatiivisemmiksi. Työ- ja perhekeskeisistä perusarvoista kumpuavat asenteet ovat pysyneet vakaina ja korkeaan statukseen ja omistukseen kytkeytyvä konservatismi on hieman vähentynyt nuorten keskuudessa. Sukupuolten, eri kuntaryhmien sekä koulutus- ja ikäryhmien väliltä löydettiin tilastollisesti merkitseviä asenne-eroja.