Verkkosivuja käytetään kirjastossa niin markkinoinnissa kuin tiedottamisessa. Verkkosivujen on oltava houkuttelevat ja toimivat, jotta asiakas löytää tarvitsemansa. Tutkimuksessa tarkastellaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston verkkosivujen ja -tekstien käytettävyyttä sekä kirjaston representaatiota. Käytettävyys on verkkosivuilla ja -teksteissä olennaisessa osassa, jotta asiakas löytää helposti tarvitsemansa tiedot
ja palvelut. Representaatio liittyy kielellisiin valintoihin, siitä millä tavalla kirjasto rakentuu teksteissä.
Tutkimuksessani pyrin selvittämään verkkosivujen ja -tekstien käytettävyyttä tarkastelemalla hyperlinkkejä, silmäiltävyyttä, ymmärrettävyyttä ja tekstien rakennetta. Kirjaston representaatiota verkkoteksteissä taas pyrin selvittämään sillä, millaista kieltä kirjasto käyttää ja kuinka se puhuu itsestään ja asiakkaista. Tutkimuksen
teoreettisena taustana ovat verkkosivujen käytettävyys ja verkkotekstien piirteet. Representaatiota taas tarkastelen kielen kau
tta, ja siinä metodina on diskurssianalyysi. Kirjastoista on tutkittu esimerkiksi markkinointia, julkisuuskuvia ja verkkosivujen sisältöjä, mutta tutkimukset ovat olleet yleisistä kirjastoista. Diskurssianalyyttistä
tutkimusta kirjastosta on tehty, mutta aineistona on ollut kirjastosta kirjoitetut lehtitekstit, ei sen itsensä tuottamat tekstit.
Aineistona on osa kirjaston verkkosivuista, kirjaston blogitekstejä ja asiakkaille tehtyjä kyselyjä ja haastatteluja kirjaston verkkosivuista.
Tutkimustulosten perusteella kirjaston verkkosivujen käytettävyys oli ristiriitaista. Toisaalta ne olivat käytettävät, toisaalta taas sivuilla oli liikaa asiaa, mikä teki niistä sekavat ja hankalat hahmottaa. Kirjaston representaatio verkkosivuilla oli inhimillinen ja avulias, mutta samalla ylhäältä päin ohjeistava ja velvoittava.
Blogeissa kirjastosta representaatio oli asiantunteva ja ystävällinen, ja se osasi nauraa itselleen. Blogit olivat myös käytettävyydeltään hyviä. Haastattelujen ja kyselylomakkeiden pohjalta kirjasto representoitui tiedonhakuun, ja siinä näkyi jonkin verran fyysinen puoli. Käytettävyys oli asiakkaiden perusteella hyvin vaihteleva: valtaosan
mielestä verkkosivut olivat selkeät, mutta sekavuutta tuotiin myös vastauksissa esiin. Tiedon määrästä ja linkkien toimivuudesta oltiin vastauksissa myös montaa mieltä.
Tutkimus on tapaustutkimus yhden kirjaston verkkosivuista, ja sen on tarkoitus auttaa parantamaan verkkosivuja. Kirjaston käyttämää kieltä verkkoteksteissä ei ole aiemmin tutkittu, eikä kirjaston verkkotekstien representaatiota. Lisäksi tutkimusta on tehty paljon yleisistä kirjastoista, mutta ei kovin paljoa ammattikorkeakoulukirjastoista.
...
