Suomen osallistuminen Kosovo Force -operaatioon vuonna 1999
Pro gradussa selvitettiin Suomen osallistumista Naton Kosovo Force (KFOR) ‐kriisinhallintaoperaatioon keväällä ja kesällä 1999. KFOR ajoittuu rauhanturvaamisen murrosvaiheeseen, jolloin perinteiset YK-operaatiot muuttuivat monimutkaisiksi ja vaativiksi kriisinhallintaoperaatioiksi. Tutkimuksessa haettiin vastausta siihen, miksi ja millä perusteella Suomi päätti osallistua KFOR‐operaatioon ja mitkä olivat Suomen pataljoonan ensimmäiset vaiheet perustamisesta toimialueelle saapumiseen. Poliittista päätöstä tarkasteltiin eduskunnassa kesäkuussa valtioneuvoston selonteosta käydyn keskustelun pohjalta: näkökulmiksi valittiin Suomen osallistumisen motiivit, suomalaisen joukon sotilaalliset perusteet sekä keskustelussa käytetyt rauhanturvaamisen käsitteet. Suomen pataljoonan perustamista, koulutusta ja toimialueelle siirtymistä tutkittiin Puolustusministeriön, YK-koulutuskeskuksen sekä Porin prikaatin asiakirja‐aineiston avulla.
Eduskunta kävi KFOR‐selonteosta vilkkaan keskustelun. Valtaosa kansanedustajista kannatti KFOR-operaatiota. Suomen osallistumista perusteltiin moraalisilla syillä, maan maineella rauhanturvaajana, EU‐puheenjohtajuuden tuomalla vastuulla sekä tasavallan presidentin vahvalla panoksella rauhanneuvotteluissa. Sotilaallisessa ratkaisussa päädyttiin lähettämään kansallinen pataljoona, joka koottaisiin puoliksi nuorista valmiusjoukkokoulutetuista ja puoliksi YK‐reservistä. Käsitteellistä debattia nostatti ennen kaikkea erilainen käsitys rauhanpakottamisesta. Osa kansanedustajista ei voinut hyväksyä suomalaisten osallistumista laajennettuun rauhanturvaoperaatioon, jonka sisällä suomalaiset rauhanturvaajat saattaisivat joutua osallistumaan rauhanpakottamiseksi katsottavaan toimintaan.
Suomen pataljoona perustettiin, varustettiin ja koulutettiin YK‐koulutuskeskuksessa ja Porin prikaatissa. Koulutuksessa keskityttiin rauhanturvaajan perustaitoihin ja koulutusta päivitettiin toimialueelta saaduilla tiedoilla. Pataljoonasta lähetettiin Kosovon keskiosiin tulevalle vastuualueelle pieni tiedusteluosasto jo heinäkuun puolessa välissä. Tiedusteluosasto raportoi joukon tulevien tehtävien keskittyvän ennen kaikkea partiointiin sekä serbikohteiden vartiointiin. Pataljoonan pääosat saapuivat toimialueelle elokuun lopussa. Suomalaiset vastaanottivat rintamavastuun alueella olleilta briteiltä 30. elokuuta 1999.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29545]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Millaisiin sisältöihin sitoudutaan? : sisältöjen merkitys Maavoimien kriisinhallintatehtävien viestinnässä
Koskinen, Erika (2020)Digitaalisessa ympäristössä organisaatiot pystyvät tuottamaan entistä kohdennetumpia ja monipuolisempia sisältöjä, joiden avulla voidaan tukea sidosryhmien sitoutumista organisaatioon. Akateemisessa tutkimuksessa sitoutuminen ... -
Muuttolinnun siivellä : Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön nousukiito NATOn TACEVAL-prosessin myötä
Rintala, Harri (Perinneyhdistys Kuneitran Kojootit Ry., 2017) -
"Together we stand." : the experiences of peacekeepers social functioning under the UNIFIL crisis management operation
Mäntymaa, Sanna-Maria (2019)Social functioning is considered one of the key areas of analysis when discussing the overall performance of a peacekeeper. Other important areas are physical-, psychological- and ethical performance. This study focuses ... -
Kansalaisyhteiskuntaan osallistumisesta osallisuuteen? : vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden näkökulmia
Pirkkalainen, Päivi (Siirtolaisuusinstituutti, 2022)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.