Prediction of adoptee psychiatric disorders by interaction of genetic risk of schizophrenia and communication deviance divided by the word count of adoptive parents

Abstract

TAUSTA: Vaikka geenien ja ympäristön toisistaan riippumaton vaikutus skitsofrenian etiologiaan on osoitettu, ei aiemmissa tutkimuksissa ole kiinnitetty huomiota näiden yhdysvaikutuksiin. Suomalaisessa skitsofrenian adoptiolapsitutkimuksessa geeni-ympäristö yhdysvaikutuksen on havaittu olevan yhteydessä yleisesti adoptiolasten psykiatrisiin häiriöihin. TUTKIMUSONGELMA: Ennustimme adoptiolasten seurannassa todettuja mielenterveyden häiriöitä perustuen heidän adoptiovanhempiensa yksilö-Rorschach -testissä todettuihin kommunikaatiohäiriöihin standardisoituna puheen pituudella. Vertasimme tätä menetelmään, jossa kommunikaatiohäiriöt oli standardisoitu transaktioiden (vastausten) lukumäärällä löytääksemme mahdollisia eroja tuloksissa näiden kahden metodin välillä. MENETELMÄ: Adoptiolapset (n=108), joilla ei ollut DSM-III-R diagnoosia alkumittauksissa, jaettiin geneettisen riskin perusteella korkean- ja matalan riskin ryhmiin perustuen heidän biologisen äitinsä skitsofrenian spektriryhmän häiriön diagnoosiin. Ympäristöriskimuuttujana käytimme tässä tutkimuksessa vanhempien kommunikaatiohäiriötä (Communication Deviance, CD). Adoptiolapsen perinnöllisellä riskillä ja adoptiovanhempien kommunikaatiohäiriöillä sekä näiden yhdysvaikutuksella ennustettiin keskimäärin 12.5 vuoden seurannan jälkeen adoptiolasten mielenterveyden häiriöitä. TULOKSET: Lapsen perinnöllisen riskin sekä vanhemman kommunikaatiohäiriöihin kuuluvan osa-asteikon ”ajattelun häiriöt ja ristiriitaisuudet” yhdysvaikutuksella todettiin olevan yhteys adoptiolasten mielenterveyden häiriöihin. Ainoastaan perinnöllisellä riskillä sairastua skitsofreniaspektrin ryhmän häiriöön todettiin olevan yhteys adoptiolapsen mielenterveyden häiriöihin, kun selitysmallissa olivat mukana perinnöllinen riski, adoptiovanhempien kaikki kommunikaatiohäiriöt ja näiden yhdysvaikutus. JOHTOPÄÄTÖS: Käyttämämme menetelmä, jossa vanhempien kommunikaatiohäiriöpisteet jaettiin heidän testiosassa puhumiensa sanojen määrällä, ei osoittanut genetiikka-ympäristöyhdysvaikutusta lasten psykiatristen häiriöiden selittäjänä lukuun ottamatta viidettä CD-alaryhmää (ajattelun häiriöt ja ristiriitaisuudet). Vertailukohtana käyttämämme menetelmä, jossa kommunikaatiohäiriöpisteet oli jaettu transaktioiden määrällä, osoitti vahvan ympäristö-genetiikka yhdysvaikutuksen, vaikka geneettiset- ja ympäristöriskitekijät eivät yksinään osoittautuneet merkittäviksi. Näin ollen geneettinen päävaikutus ylikorostuu, mikäli kommunikaatiohäiriöpisteitä standardisoidaan puheen pituudella.

BACKGROUND: Although the main effects of genes and the environment have been independently explored in the etiology of schizophrenia, previous research has not paid much attention to possible interactions between these two. In the Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia, gene-environment interactions have been found to be the defining predictive factor for the outbreak of general adoptee mental health problems. AIMS: We predicted the outbreak of general mental health disorders in adoptees at the follow-up by their parents’ Communication Deviance (CD) scores standardized by the length-of-speech in the individual Rorschach tests. We also did comparisons between these and Communication Deviance scores standardized by the number of transactions to find out whether these two standardization methods would yield different results. METHOD: Adoptees (n = 108) with no DSM-III diagnoses at initial assessment were divided into genetic high-risk and low-risk groups based on their biological mothers’ schizophrenia-spectrum diagnoses. We then calculated the Communication Deviance scores for the rearing family adoptive parents by dividing their individual CD scores by the number of words spoken during the individual Rorschach test. We predicted general mental health disorders of the adoptees after a 12.5 year follow-up using the high genetic risk and the adoptive parents Communication Deviance and their interaction. RESULTS: We found the interaction between the high genetic risk of the adoptee and high scores on the CD subscale “Parental reasoning problems and contradictions” to be predictors of general psychiatric disorders in the adoptee. The main effect of high genetic risk was found to be the only significant predictor of mental disorders in the adoptees when the total CD scores of the adoptive parents and their interaction with the high genetic risk were included in the model. CONCLUSION: Communication Deviance scores of the adoptive parents standardized by dividing them with the number of words spoken do not show any gene-environment interactions affecting the outbreak of general mental health disorders in the adoptees (except for CD subgroup 5, Reasoning Problems and Contradictions). However, earlier research has verified that total Communication Deviance scores standardized by the number of individual Rorschach test transactions do show a very strong gene-environment interaction, whereas the main effects of genes and the environment become non-significant. The genetic main effects therefore appear to become over-highlighted whenever the length-of-speech standardization method is used.