Akillesjänteen hystereesi lämpökameralla mitattuna
Jännekudokset ovat suuressa merkityksessä liikkumisessa sillä ne välittävät lihassupistuksen aiheuttaman voiman luihin sekä lisäksi toimivat liikkumisen tehokkuuden parantajina säilömällä ja vapauttamalla elastista energiaa. Jänteen käyttäytyminen ja mekaaniset ominaisuudet vaikuttavat koko lihas-jänneyksikön toimintaan. Venytyksen aiheuttaman elastisen energian säilömis- ja varastoimiskyky on yksin jänteen tärkeimmistä
ominaisuuksista, sillä se parantaa liikkumisen taloudellisuutta. Hukkaenergian eli hystereesin määrä on tämän ominaisuuden tärkeä mittari. Tämän tutkimuksen tarkoituksena
oli validoida jänteiden hystereesin määrityksessä käytettyä ultraäänimenetelmää, ja tarkastella vastaisiko hystereesin avulla laskettu jänteen teoreettinen lämpeneminen lämpökameralla mitattua todellista lämpenemistä.
Tutkimukseen osallistui 11 nuorta miestä (25,5 ± 3,8 vuotta), jotka osallistuivat kahteen eri mittauskertaan. Ensimmäisellä mittauskerralla oikean jalan akillesjänteen lämpenemistä seurattiin nilkkadynamometrissä tuotettujen isometristen nilkanojennussuoritusten (15 toistoa, 80 % MVC) aikana lämpökameran avulla. Lämpötilan muutosta seurattiin ennen isometristen supistusten alkua, niiden aikana ja jälkeen yhteensä
viiden minuutin ajan. Lämpökameravideot analysoitiin pinta-alatyökalun avulla, jolla
rajattiin 60 % vapaasta jänteestä. Toisella mittauskerralla määritettiin koehenkilöiden
akillesjänteen voima-muodonmuutoskäyttäytyminen samoin tuotettujen isometristen
nilkanojennusten aikana. Menetelmässä yhdistettiin ultraäänimittaukset lihasjänneliitoksen paikan seuraamiseen, 2D-liikeanalyysi ultraäänianturin liikkeen seuraamiseen, kantapään liikkeen huomioiminen sekä voimadata.
Tutkimuksessa havaittiin lämpökameralla mitatun todellisen lämpötilan
muutoksen ennen ja jälkeen isometristen suoritusten olevan 0,311 ± 0,2 astetta. Tutkimuksessa akillesjänteen hystereesi oli keskimäärin 8,9 ± 8,9 % ja sen perusteella laskettu teoreettinen jänteen lämpeneminen olisi ollut 0,314 ± 0,3 astetta. Todellinen ja teoreettinen lämpötilan muutos vastasivat toisiaan, sillä niiden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa. Tutkimuksessa havaittiin myös hystereesin ja todellisen lämpötilan muutoksen välillä selvä yhteys (r = 0,711, p = 0,032).
Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että lämpökamera soveltuisi jänteen hystereesin määrittämiseen, sillä teoreettisen ja todellisen lämpötilan muutoksen
välillä ei havaittu eroa ja hystereesi korreloi vahvasti todellisen lämpötilan muutoksen
kanssa. Korrelaatio havaittiin aineiston suhteellisen suuresta hajonnasta huolimatta, mikä kertoneen yksilöiden välillä olevan runsaasti fysiologista vaihtelua jänteiden ominaisuuksissa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Akillesjänteen Youngin moduulin määrittäminen voima- ja venymätiedon sekä leikkausaaltoelastografian avulla
Hiltunen, Markus (2021)Leikkausaaltoelastografialla voidaan tutkia revenneen jänteen elastisia ominaisuuksia jo kuntoutuksen alkuvaiheessa. Jänteen muodonmuutoskäyttäytymiseen liittyy lukuisia jänteen ominaisuuksia. Perinteisesti jänteen jäykkyys ... -
Non-operative treatment of Achilles tendon Rupture in Central Finland: a prospective cohort study – NoARC
Juutinen, Taija; Khair, Raad; Sukanen, Maria; Reito, Aleksi; Paloneva, Juha; Ponkilainen, Ville (University of Jyväskylä, 2024)Project context: Achilles tendon rupture (ATR) is a disabling condition with growing incidence in recent years. This is a prospective, non-randomised, observational study to investigate the clinical and biomechanical ... -
Achilles tendon viscoelastic properties and mechanical responses to a single bout of exercise
Peltonen, Jussi (University of Jyväskylä, 2014) -
Achilles Tendon Stiffness : Influence of Measurement Methodology
Khair, Ra'ad M.; Sukanen, Maria; Finni, Taija (Elsevier, 2024)Objective Mechanical stiffness derived from force-elongation curves is fundamentally different from shear wave (SW) elastography-based tissue properties. We compared these techniques, with a total of five methods of ... -
Tendon length estimates are influenced by tracking location
Finni, Taija; Peter, Annamaria; Khair, Ra’ad; Cronin, Neil J. (Springer Science and Business Media LLC, 2022)Purpose Measurement of medial gastrocnemius (MG) tendon length using ultrasonography (US) requires the muscle–tendon junction (MTJ) to be located. Previously, the MG MTJ has been tracked from different proximo-distal ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.