Aktiiviset työvoimapoliittiset toimenpiteet : sutta ja sekundaa vai onnistunutta työllisyyspolitiikkaa?
Tutkimuksessa analysoitiin aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusta työllistymiseen ja työttömyyden hoitoon. Työllistymistä tarkasteltiin Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston tarjoaman kvantitatiivisen, vuosia 2002-2008 edustavan Työvoimatoimistojen kokonaisaineiston avulla. Aineisto sisältää työvoimaa, työttömyyttä, tukitoimenpiteitä ja avoimia työpaikkoja kuvaavia muuttujia työvoimatoimistoittain. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti eri aktivointitoimenpiteiden työllistäviin vaikutuksiin ja vaikutusten alueellisiin eroavaisuuksiin. Tarkastelua varten työvoimatoimistot jaettiin kokonsa mukaan suuriin, keskisuuriin sekä pieniin työvoimatoimistoihin.
Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta on tehty melko paljon tutkimusta, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Toimenpiteiden vaikuttavuus on tutkimuksissa jäänyt usein alhaiseksi ja osa tutkijoista on todennut tukitoimenpiteillä olevan jopa negatiivista vaikutusta työllistymiseen. Aktivointitoimenpiteiden tarve kuitenkin tunnustetaan yleisesti. Alhaisen vaikuttavuuden syynä on epäilty usein olevan väärin kohdennetut toimenpiteet. Suomessa on tehty viime vuosikymmeninä lukuisia työvoimapalveluiden uudistuksia, joiden on katsottu vieneen sektoria oikeaan suuntaan.
Tutkimustulosten mukaan tukitoimenpiteillä on erilaajuisia vaikutuksia niihin osallistuneiden työllistymiseen. Myös alueellisia eroavaisuuksia voidaan havaita. Tuloksia on tulkittu niin, että työvoimatoimistojen resurssien kohdentamista tulisi selvittää lisää ja työttömien palvelutarpeeseen liittyvään problematiikkaan tulisi perehtyä entistä laajemmin, jotta tukea saataisiin kohdennettua mahdollisimman tuloksellisesti.
Työvoimapoliittisten interventioiden tarpeellisuudesta vallitsee laaja yhteisymmärrys, mutta resurssien allokointi jakaa mielipiteitä. Valtion talous näyttelee suurta roolia työvoimapolitiikan päätöksenteossa. Työttömyysongelman ratkaisemiseksi tarvittaisiin uusia keskustelunavauksia, rohkeita ideoita sekä yritys- ja kolmannen sektorin liittymistä työttömyystalkoisiin.
...
The focus of this study was to analyze the impact active labor market support measures have on employment and the treatment of unemployment. Employment was studied through a quantitative data Employment Service Statistics 2002-2008 provided by the Finnish Social Science Data Archive. The data contains labor force, unemployment, support measures and open vacancies describing variables, sorted by the Employment and Economic Development Offices. This study focused on the impact active labor market support measures have on employment as well as on the regional differences of the impacts. For analyzing the Employment Offices were divided into groups of large, medium-sized and small offices.
Quite a large range of studies has been conducted about the impacts of labor market support measures, but the results have been contradictory. The effectiveness of the support measures has often been interpreted low and some researchers have even claimed the measures to have negative influence on employment. Despite this the need for activation has been widely recognized. The low effectiveness has often been claimed to result from poorly targeted measures. A number of employment service reforms have been executed in Finland over the past decades and these reforms have been seen to have taken the sector in the right direction.
According to the results of this study support measures have different effects on employment of the participants. Also regional differences may be observed. The interpretation of the results is that the allocation of the resources should be taken into closer examination as well as the problematics of the identification of service needs. This way the support could be allocated as successfully as possible.
A wide consensus obtains about the need of labor market politic interventions, but the allocation of the resources divides opinions. The state economy plays a central role in labor market political decision making. New debate openings, brave ideas and the participation of the private and third sector is required in order to resolve the unemployment problem.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Mielenterveysongelmat ja aktiivinen työvoimapolitiikka : systemaattinen kirjallisuuskatsaus mielenterveysongelmien vaikutuksista työmarkkinamenestykseen sekä työvoimapolitiikan ratkaisukeinoista
Mikkilä, Tuomo (2021)Mielenterveysongelmat ovat olleet alati kasvava ongelma länsimaissa viime vuosikymmeninä. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt heikentävät yksilön elämänlaatua ja toimintakykyä sekä vaikuttavat hänen kykyihinsä suoriutua ... -
Liukuportaat, karuselli vai kummitusjuna? : aktivointitoimenpiteiden tarkoitetut ja tarkoittamattomat seuraukset pitkäaikaistyöttömien nuorten haastattelupuheessa
Ylistö, Sami (Työelämän tutkimusyhdistys ry, 2024)Erilaiset työllistämistoimenpiteet ovat keskeinen työvoimapoliittinen keino, jolla pyritään edistämään työttömien työllistymistä. Nuoret ovat olleet yksi keskeisimmistä näiden toimenpiteiden kohderyhmistä. Siitä huolimatta ... -
Hyvä paha aktivointi : aktivointitoimenpiteiden positiivisten ja negatiivisten vaikutusten arviointia pitkäaikaistyöttömien nuorten näkökulmasta
Ylistö, Sami (2020)Työttömyys on aikuissosiaalityön kannalta keskeinen ongelma, koska työttömyys on kiinteä osa lähes kaikkien aikuissosiaalityön asiakkaiden arkea. Aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan viitekehyksessä keskeiseksi ... -
Työttömyys, nuoret ja aktivointi : väitöskirjatutkimuksen keskeisiä tuloksia
Ylistö, Sami (Sosiaalipoliittinen yhdistys, 2024)Tässä puheenvuorossa pohdin aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan vaikutuksia erityisessä syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, joita ovat esimerkiksi koulupudokkaat ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaat. Pohdintani ... -
Aktiivimalli ja aktivointipolitiikka
Korpi, Miika (2018)Tutkielmassani vertailen Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan aktiivimalleja ja aktivointipolitiikkaa. Vertailuuni valikoituivat juuri nämä maat, koska niitä on useasti verrattu julkisuudessa toisiinsa ja Suomen aktiivimallin ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.