Miten saadaan uutta yleisöä kulttuuritapahtumaan? : tarkastelussa kaupunkifestivaali Jyväskylän Kesän ei-kävijät
Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää miten kulttuuritapahtuman yleisöpohjaa voidaan laajentaa ja millaisia syitä tapahtumissa käymättömyydelle on. Tarkastelun kohteena olivat kaupunkifestivaali Jyväskylän Kesän kävijät ja erityisesti ei-kävijät. Jyväskylän eri alueilla jaetun kyselylomakkeen avulla pyrittiin selvittämään syitä tapahtumassa käymättömyydelle ja samalla myös edellytyksiä, joiden kautta tapahtumaan voitaisiin osallistua. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan Jyväskylän Kesän imagoa ja tiedotuksen onnistuneisuutta. Kyselyyn saivat vastata sekä tapahtumaan joskus osallistuneet, että ne jotka eivät ole koskaan osallistuneet. Monista kulttuurialan ei-kävijätutkimuksista poiketen näkökulma ei nojaudu kävijöiden ja ei-kävijöiden pelkkään demografiseen luokitteluun, vaan on syy-yhteyksiä selvittävä.
Kyselyyn vastanneet jaoteltiin tapahtuman ei-kävijöiksi ja kävijöiksi sen mukaan kuinka tuttu Jyväskylän Kesä heille oli ja kuinka usein he olivat tapahtumaan osallistuneet. Kyselyyn vastanneista 55 % luokiteltiin näillä perusteilla ei-kävijöiksi ja 45 % kävijöiksi. Kysely tavoitti hyvin juuri tapahtuman ei-kävijät ja varsinkin alle 30-vuotiaat vastasivat kyselyyn aktiivisesti ja antoivat kehitysideoitaan tapahtumalle. Jyväskylän Kesän tyypillisimpään kävijäikäluokkaan kuuluvat n. 50–60 -vuotiaat vastasivat kyselyyn heikommin.
Kyselyn vastausten perusteella Jyväskylän Kesän ei-kävijöiden yleisimmät syyt olla osallistumatta tapahtumaan liittyivät ohjelman kiinnostamattomuuteen, tiedonpuutteeseen sekä ajanpuutteeseen. Tapahtuman kävijöiden yleisimmät mahdollisen käymättömyyden syyt liittyivät puolestaan mm. epäsopiviin tapahtuma-aikoihin ja
-paikkoihin, ohjelman kiinnostamattomuuteen ja lippujen hintoihin. Kyselyyn vastanneet kertoivat myös edellytyksistä, joiden mukaan he voisivat osallistua tapahtumaan. Ei-kävijöiden tärkeimmät edellytykset osallistua liittyivät tapahtuman ohjelmaan / esiintyjiin, sopivaan yksilölliseen tilanteeseen sekä parempaan tiedotukseen. Kävijöiden joukossa tärkeimmät edellytykset liittyivät puolestaan niin ikään ohjelmaan / esiintyjiin, lippujen hintoihin sekä yksilölliseen tilanteeseen.
Kyselyn tulosten jaottelussa käytettiin apuna Kay, Wong & Polonskyn (2009) faktoreita kulttuuritapahtumissa käymättömyydelle. Vastausten perusteella ei-kävijyys näyttäisi selittyvän monien eri tekijöiden kautta ja liittyvän useimmiten erilaisiin syy-seuraussuhteisiin, aivan kuten myös Kay, Wong & Polonskyn (2009) tutkimuksessa esitettiin. Jyväskylän Kesän ei-kävijöiden osalta erityisesti tiedotuksen lisääminen ja parempi kohdistaminen näyttäisi olevan avainasemassa, jotta tapahtuma tulisi tutummaksi myös uuden yleisön parissa.
...
Muu nimeke
Tarkastelussa kaupunkifestivaali Jyväskylän Kesän ei-kävijätMetadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Metsäbileet heterotopiana : omaehtoisen tilan merkitykset alakulttuuriyhteisölle
Okker, Sauli (2022)Metsäbileitä on järjestetty julkisesti saavutettavissa sijainneissa Jyväskylän lähimetsissä jo useita vuosia, mutta ne ovat silti pysyneet eräänlaisena salaisuutena. Tapahtumat ovat elektroniseen musiikkiin painottuneita, ... -
Kulttuuri ja aluetalous : vaikutukset ja käyttäjien kokema hyöty
Tohmo, Timo (Jyväskylän yliopisto, 2002) -
Jyväskylän seminaarin voimistelijoita Jyskyttäriä ja yleisöä SNLL:n voimistelujuhlilla Helsingissä
Tuntematon tekijä (1929 - 1929) -
Naistenpäivien yleisöä Jyväskylän kaupungintalolla
Tuntematon tekijä (1930 - 1935) -
Curatorial practice embedded in the city : a case study of curating new genre public art in a festival context
Tuukkanen, Johanna (Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura, 2020)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.