Elämää ja aistimuksia vanhassa hirsitalossa : kokemuksellinen näkökulma eräästä asuintavasta

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tutkin vanhojen hirsitalojen voimakkaan aistimaailman vaikutusta asukkaan ja hänen kotinsa suhteessa. En keskity analyysissani aistimiseen ruumiillisena kokemuksena, vaan painotan aistimusten merkityksellisyyttä. Kiinnitän huomioni etenkin vanhojen hirsitalojen funktionaalisiin rajoitteisiin sekä historian merkkeihin.

Tutkielmani liittyy pitkään monitieteiseen rakennustutkimuksen tutkimusperinteeseen. Tutkimusmetodini on etnografinen. Lisäksi hyödynnän fenomenologista filosofian perinnettä innoittajana tutkimuskysymysten suhteen, mutta myös analyyttisena työkaluna.

Aineistonani käytän tutkielmassani seitsemää haastattelua, joihin on minun lisäkseni ottanut osaa yhdeksän henkilöä. Myös omilla kokemuksillani hirsitaloasumisesta on keskeinen rooli tutkielmassa.

Tutkielmani keskeisimpiin havaintoihin kuuluu asukkaan ja vanhan hirsitalon välisen vuorovaikutteisuuden suuri merkitys kodissa elämisen kokemuksen muotoutumisessa: taloon keskittyy monia ilmiöitä ja merkityksiä, joista tulee osa asukkaan elämää, kun hän elää talon kanssa. Historian merkkejä mielikuvituksellisesti tulkitessaan asukas liittää itsensä osaksi historiallista jatkumoa. Myös asukkaiden oma historia tallentuu taloon: elämä jättää fyysiset merkkinsä rakennukseen, mutta myös henkilökohtaiset, fyysisesti näkymättömät muistot kuuluvat kotiin. Ajallisen vuorovaikutteisuuden lisäksi taloon syntyy myös paikallinen yhteys: vanhan hirsitalon voimakas aistimaailma korostaa talon ja sitä ympäröivän luonnon roolia asukkaan elämässä.