Kritiikki kriisissä? : sisällönanalyyttinen näkökulma musiikkikritiikin muutokseen Helsingin Sanomissa vuosina 1992 ja 2012

Abstract

Perehdyn tutkielmassani sisällönanalyysin avulla taidemusiikin konserttikritiikin muutokseen Helsingin Sanomissa. Ennakko-oletukseni on, että median murroksesta johtuen myös musiikkikritiikin sisällöt ovat muuttuneet. Aiemman tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että kulttuurijournalismin käytännöt ovat muuttuneet esteettisistä journalistisiin. Tämän paradigmamuutoksen voidaan olettaa näkyvän myös musiikkikritiikeissä.

Tutkimusaineistoni koostui yhteensä kahdestatoista musiikkikritiikistä: kuusi vuodelta 1992 sekä kuusi vuodelta 2012. Tutkimusmenetelmänä käytin kvantitatiivista sisällönanalyysia sekä sisällön erittelyä, joiden avulla analysoin ja luokittelin aineiston määrällisesti.

Tutkimukseni keskeisin suuntaa-antava havainto oli kritiikin sisällön muuttuminen 20 vuoden kuluessa tiiviimpään ja informatiivisempaan suuntaan. Tiiviys näkyy esimerkiksi siinä, että teosten tai säveltäjien historiallisia faktoja kerrotaan yhä harvemmin. Sen sijaan kritiikin pieni palstatila halutaan käyttää etenkin esittäjien suoriutumiseen teoksen esittämisestä. Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että teosta ja säveltävää koskeva arviointi oli lisääntynyt huomattavasti vuodesta 1992 vuoteen 2012 tultaessa.