Turkulaisten yhdeksäsluokkalaisten kokemuksia ammatillisen suuntautumisen ohjauksesta

Abstract

TIIVISTELMÄ

Heikkonen, Salla Turkulaisten yhdeksäsluokkalaisten kokemuksia ammatillisen suuntautumisen ohjauksesta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu 2013, 113 s.

Tutkin yhdeksäsluokkalaisten kokemuksia ammatillisen suuntautumisen ohjauksesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten kokemuksia ohjauksesta ja sen hyödyllisyydestä. Vertailin tuloksia sukupuolittain ja ammatillisen suuntautumisen mukaan jaoteltuna. Lisäksi tutkin sitä, miten nuoret kehittäisivät ammatillisen suuntautumisen ohjausta ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet heidän koulutuspaikkavalintoihinsa. Nuorten näkökulma on huomionarvoista, sillä sen avulla voidaan kehittää ammatillisen suuntautumisen ohjausta nuorille sopivaksi ja hyödylliseksi. Kohderyhmänä oli 161 turkulaista yhdeksäsluokkalaista kolmesta eri koulusta, yhdeksästä eri luokasta. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2012. Aineiston analyysi toteutettiin T-testeillä, tunnuslukujen tarkastelulla sekä teemoittelulla. Tutkimuksessa selvisi, että nuorten koulutuspaikkavalintaan vaikutti eniten oma mielenkiinto alaa kohtaan sekä oppilaanohjauksen toteutusmuodoista henkilökohtainen keskustelu oppilaanohjaajan kanssa. Nuoret kokivat saaneensa tukea koulutus- ja uravalinnoilleen ja olivat jokseenkin tyytyväisiä ammatillisen suuntautumisen ohjaukseensa. Myös ammatti- ja koulutustietouden koettiin lisääntyneen. Näissä kokemuksissa ei ollut eroja sukupuolien tai erilailla ammatillisesti suuntautuvien (lukio/ammatillinen oppilaitos) välillä. Ohjauksen työtavoista antoisin koulutus- ja uravalinnan kannalta oli työkokemukset. Tytöt kokivat työkokemukset tärkeämmiksi kuin pojat ja samoin lukioon suuntautuvat tärkeämmiksi kuin ammatilliseen oppilaitokseen suuntautuvat. Nuoret kokivat ammatillisen suuntautumisen ohjauksen hyödylliseksi, sillä he antoivat sille arvosanaksi 7,6. Koetussa hyödyllisyydessä ei ollut ryhmien välillä eroja. Ammatillisen suuntautumisen ohjauksen kehittämiseksi toivottiin eniten lisää tietoa ammateista ja koulutusmahdollisuuksista sekä lukioista. Ammatillisen suuntautumisen ohjauksella näyttäisi olevan oma paikkansa yläkoulussa. Siihen ollaan pääosin tyytyväisiä, vaikka kehitystäkin kaivataan. Tuloksia voi hyödyntää ammatillisen suuntautumisen ohjausta kehitettäessä. Jatkossa voisi olla hyvä laajentaa tutkimusta useampiin kaupunkeihin. Näin voisi tehdä vertailua kaupunkien ja alueiden välillä. Tutkia voisi myös sitä, kuinka nuoret kokevat yläkoulun ammatillisen suuntautumisen ohjauksen silloin, kun he ovat jo toisen asteen koulutuksessa.