Process model of goal communication in e-leading : case Protomo

Abstract

Tavoitteiden viestintä on muuttumassa etätyöskentelyn myötä haasteelliseksi. Perinteinen toimintaympäristö on mahdollistanut tavoitteiden viestintään johtajille niin muodollisia kuin vapaamuotoisiakin viestintätapoja. Näiden vapaamuotoisten tilanteiden vähäisyys etätyöskentelystä aiheuttaa tarpeen kiinnittää huomiota tavoitteiden viestinnän prosessiin. Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan etätyöskentelyn ominaisuuksia johtajan näkökulmasta, pyrkien identifioimaan mahdollisia ongelmia tavoitteiden johtamisessa. Käsiteanalyysissä tarkastellaan etätyöskentelyn teoreettista viitekehystä, josta saatavaa ymmärrystä hyödynnetään case-tutkimuksessa. Case-tutkimuksessa mallinnetaan yrityshautomo Protomon tavoiteviestintäprosessi ja identifioidaan mahdollisia kehityskohteita. Käsiteanalyysissä käsitellään myös tavoiteviestintää käsitteenä, sekä yrityshautomotoimintaan liittyvää kirjallisuutta. Käsiteanalyysin keskeisenä löydöksenä on, että tavoitteiden viestintään liittyvistä haasteista voidaan luoda viitekehys tavoiteviestintäprosessin arviontiin. Kirjallisuuden perusteella tutkielman case-tutkimuksen menetelmäksi valittiin prosessin mallinnus UML-menetelmällä. Tuloksia käsiteltiin arviointia varten rakennetulla viitekehyksellä. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että mallinnettu prosessi on suurimmalta osalta toimiva ja terve. Kuitenkin kriittisiä heikkouksia löydettiin. Nämä olivat viestintäteknologian valinnan puutteellisuus, seurantamekanismin puute ja standardoitujen menettelytapojen puute tavoiteviestinnässä.

The communication of goals is becoming problematic through the increased virtuality of teamwork. The traditional, collocated working environment enables leaders to use informal means of goal communication. The lack of these informal situations incurs a need for a closer study of the goal communication process. This Master’s Thesis looks at the properties of virtual teamwork from the perspective of the leader. The aim is to identify problems in managing goals in a virtual context. In the concept analysis, a theoretical understanding of virtual teams is established. This understanding is used in the case study, where the goal communication process of the case company Protomo is modelled and evaluated for possible points of development. The concept analysis also provides theoretical background for business incubators and discusses the concept of goal communication. The main findings of the concept analysis are that there are various issues in goal communication from which an evaluation framework could be constructed. The evaluation framework is used as a basis for evaluating the process in the case study. The communication process is modelled using a methodology utilizing UML, based on earlier literature. The main result of evaluating the modelled process is that the process is mostly healthy, with some notable exceptions. The main issues in the process are that efficient technology choices have not been made for goal communication, feedback procedures have not been implemented and standard procedures for communication have not been established.