dc.contributor.author | Jokiranta, Sonja | |
dc.date.accessioned | 2013-04-25T11:57:53Z | |
dc.date.available | 2013-04-25T11:57:53Z | |
dc.date.issued | 2013 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1259644 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/41258 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkielman tavoitteena oli ymmärtää ja kuvata työpaikkakiusaamisen kehittymisprosesseja. Tutkimusaiheen valinnan peruste oli ennen kaikkea ilmiön yhteiskunnallinen relevanssi ja ajankohtaisuus. Tutkimusaineisto kerättiin internetistä neljältä työpaikkakiusaamista käsittelevältä keskustelupalstalta, joissa esiinnyttiin useimmiten nimimerkillä. Analysoitava aineisto koostui 28 tutkimushenkilön kirjoituksista.
Tutkimusmetodina käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan tutkielma rakentui fenomenologis-hermeneuttisen ajattelun pohjalle. Aineistosta voitiin erotella yhteensä kolme erilaista työpaikkakiusaamisprosessityyppiä, jotka nimettiin niiden ominaispiirteiden mukaan seuraavasti: eskaloituvat prosessit, latentit prosessit sekä vaihtelevat prosessit. Lisäksi aineistosta analysoitiin kiusaamisprosessien alkamisen tapoja, vallankäyttöä kiusaamisprosesseissa, kiusattujen puolustautumis- ja selviytymiskeinoja sekä kiusaamiselle annettuja attribuutioita.
Työpaikkakiusaaminen on ilmiönä hyvin monimuotoinen, ja se voi alkaa kehittyä prosessinomaisesti monenlaisista eri lähtökohdista. Se voi kehittyä joko kahden yksilön tai ryhmän ja yksilön välille. Toisinaan kiusaajana voidaan nähdä organisaatio, jolloin kiusaaminen on jo ikään kuin sulautunut osaksi työpaikan rakenteita ja toimintakulttuuria.
Työpaikkakiusaamiseen puuttuminen riittävän varhaisessa vaiheessa sekä yksilön henkilökohtaiset puolustautumis- ja selviytymiskeinot ovat tärkeässä osassa kiusaamisesta selviytymisessä sekä kiusaamisprosessien eskaloitumisen estämisessä. Mitä nopeammin konflikteihin puututaan, sitä suurempi mahdollisuus on saada tilanne hallintaan. Kiusaamiselle annetuilla attribuutiotyyleillä vaikuttaisi myös olevan merkitystä kiusaamisprosessien kulkuun. | fi |
dc.format.extent | 108 sivua | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | Työpaikkakiusaaminen | |
dc.subject.other | henkinen väkivalta | |
dc.subject.other | kiusaamisprosessien kehittyminen | |
dc.subject.other | puheviestintä | |
dc.title | Työpaikkakiusaamisen kehittymisprosessit | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201304251502 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities | en |
dc.contributor.laitos | Viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Communication | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Puheviestintä | fi |
dc.contributor.oppiaine | Speech Communication | en |
dc.date.updated | 2013-04-25T11:57:53Z | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 3132 | |
dc.subject.yso | työpaikkakiusaaminen | |
dc.subject.yso | kiusaaminen | |
dc.subject.yso | henkinen väkivalta | |
dc.subject.yso | puheviestintä | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |