Kuuliaisuuden raja : Martin Lutherin esivaltamäärityksen kehitys vuosina 1520-1530
Tutkielma selvittää Martin Lutherin (1483–1546) esivaltamäärityksen kehitystä vuosina 1520–1530. Tutkimuskohdetta lähestytään erityisesti Lutherin omien kirjoitusten pohjalta. Teoreettisena lähtökohtana on englantilaisen historioitsija Quentin Skinnerin esittämä hypoteesi, jonka mukaan poliittinen elämä määrittää kysymykset politiikan teoreetikoille. Tutkielmassa hypoteesi yhdistetään lähestymistapaan, jossa tarkastellaan yhden henkilön poliittisen elämän narratiivia rajattuna ajanjaksona. Lähestymistavan perimmäinen tarkoitus on syventää käsitystä politiikasta inhimillisenä toimintana. Tutkielmassa esitetään lähestymistavan ansioksi poliittisen toimijan ajatusten ja toiminnan perimmäisten motiivien entistä syvempi ymmärtäminen. Lähestymistavan arvioidaan olevan parhaimmillaan Skinnerin tutkimuksen The Foundations of Modern Political Thought kaltaisten laajojen esitysten tarkentajana, jollaiseksi tämäkin tutkielma lukeutuu. Tutkielman aineisto koostuu erityisesti Lutherin omista kirjoituksista mutta myös muista aikalaisteksteistä. Aineiston lähestymisen kannalta keskeinen kysymys on, mitä ja miksi Luther teki kirjoittaessaan esivallasta. Lutherin kirjoitusten luonne vastauksina ajankohtaisiin kysymyksiin tulkitaan merkiksi hänen politiikan taidostaan. Tutkielman tuloksena esitetään, että tarkasteltuna aikajaksona käyty keskustelu muodosti keskeisen perustan myöhemmälle luterilaiselle esivaltaopille. Samalla tutkielman tulokset osoittavat, että luterilainen käsitys esivallasta muodostui nopeasti erilaiseksi kuin Lutherin oma näkemys aiheesta. Tähän perustuu johtopäätös, jonka mukaan luterilaisuudesta tuli institutionalisoiduttuaan poliittisesti arvokkaampi liikkeenä kuin oppina. Lutherin tapa rakentaa argumentaatiotaan aiemmin kirjoittamansa pohjalle tulkitaan keinona legitimoida aiemmin esitettyihin kantoihin tehdyt revisiot. Tutkielmassa esitetään, että luterilaiset ruhtinaat hylkäsivät Lutherin tiukan opillisen lähestymistavan voidakseen puolustaa uskonnollista liikettä aseellisesti. Keskeisenä tuloksena nähdään, ettei siirto olisi onnistunut ilman Saksin vaaliruhtinaskunnan hovin juristien esittämää roomalaiseen oikeuteen perustunutta argumenttia, jolla Lutherin opin kuuliaisuudesta esivallalle sai käännettyä opiksi itsepuolustuksen oikeutuksesta. Lisäksi ehdotetaan, että oppi itsepuolustuksesta muodostui keskeiseksi osaksi luterilaisuutta, vaikka se oli ristiriidassa Lutherin oman ajattelun kanssa. Yhteenvedossa esitetään, että Lutherin näkemyksen mukaan kuuliaisuus esivallalle oli oleellinen osa Jumalan säätämää syntiinlankeemuksen jälkeistä järjestystä ja että hänen tapansa määritellä esivalta perustui lähtökohtaisesti kysymykselle esivallalle osoitettavan kuuliaisuuden rajasta.
...
Alternative title
Martin Lutherin esivaltamäärityksen kehitys vuosina 1520-1530Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29626]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Luther and Biopower : Rethinking the Reformation with Foucault
Lindholm, Samuel; Di Carlo, Andrea (Copenhagen Business School, 2024)In this article, we propose an alternative Foucauldian reading of Martin Luther’s thought and early Lutheranism. Michel Foucault did not mention the Reformation often, although he saw it as an amplification of pastoral ... -
Luther, Paavali, politiikka
Parvikko, Tuija (Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2009) -
Two Kings : Martin Luther Kingin postuumi julkisuuskuva ja siihen liittyneet kiistat New York Timesin ja The Washington Postin sivuilla vuosina 1970-1986
Kinnunen, Hannupekka (2014)Työni tavoitteena oli tarkastella Martin Luther Kingin postuumia julkisuuskuvaa New York Timesin ja The Washington Postin sivuilla käydyn julkisen keskustelun perusteella. Tutkielmassa selvitän kuinka eri ihmiset Martin ... -
Martin Luther’s Business Ethics and the Economic Utopia
Mangeloja, Esa (Erasmus Economics and Theology Institute, 2023)The principle of benevolence is at the root of Martin Luther’s (1483-1546) thinking on society, the economy, and business ethics. Luther was the forerunner of the moral economy. He saw the necessity of strong public ... -
Politiikan sukupuolittuneet ulkonäkövaatimukset : katsaus Anna-lehden asenteisiin ja niiden muutoksiin poliitikkojen henkilökuvissa vuosina 1999-2000 ja 2014-2015
Haapea, Katariina (2017)Tutkin tutkielmassani politiikan sukupuolittuneita asenteita Anna-lehden vuosina 1999-2000 ja 2014-2015 ilmestyneiden poliitikkojen haastattelujen ja henkilökuvien kautta. Vertailen työssäni median, jota naistenlehti Anna ...