Arjen kuva naistenlehdissä : arjen ajan ja paikan representaatioiden kielellistä tarkastelua vuoden 2011 Kotiliesi- ja Kotivinkki-lehdissä

Abstract

Tutkielma käsittelee arjen kielellisiä esittämistapoja mediatekstien kontekstissa. Työn tarkoituksena on perehtyä arjen lingvistiseen kuvaukseen kahdessa eri naistenlehdessä, Kotiliedessä ja Kotivinkissä. Arjen kuvaamisen tapoja eli representaatioita tutkiva työ on toteutettu konstruktionistisen ja diskursiivisen kielikäsityksen kehyksessä. Tutkimuksen aihe on yhteiskunnallisesti ajankohtainen ja liittyy elämäntapavalinnoista käytävään keskusteluun. Representaatioita tutkiva työ keskittyy arjen ajan ja paikan kartoittamiseen. Tutkielman keskeisimpänä tavoitteena on arjen rytmin käsitteen ympärille hahmottuvan tutkimustehtävän ratkaiseminen. Tutkimuksen keinoin on tarkoitus selvittää arjen rytmin ja rytmien muutoksen rakentumista eli arjen merkityksellisyyden kautta rakentuvaa elämänrytmiä naistenlehdissä. Tehtävää täsmentävät seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Millaisia representaatioita arjesta diskursiivisesti rakennetaan Kotiliesi- ja Kotivinkki-lehtien teksteissä? 2) Miten representoidun arjen ajallista ja paikallista luonnetta aineistossa kuvataan? 3) Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä arjen ajan ja paikan kuvauksessa aineistossa voidaan nähdä? Työ pohjautuu mm. Faircloughin esittelemään diskurssintutkimuksen suuntaukseen ja teorioihin. Diskurssi ymmärretään työssä sekä teoreettiseksi lähtökohdaksi, merkityksellistämisen tavaksi, että tietyiksi kiteytyneiksi tavoiksi merkityksellistää maailmaa. (Fairclough mm. 1992.) Arjen representoinnin tavat ja näiden diskursiiviset kytkennät liittyvät osaksi kielen ja diskurssien vallan tematiikkaa. Työ on kvalitatiivinen ja aineistolähtöinen. Tutkielma perustuu tekstilähtöiseen diskurssianalyysiin, ja kriittisen diskurssianalyysin teoreettiset taustat sekä systeemis-funktionaalisen kieliopin funktiot rajaavat työn analyyttisen kehyksen (mm. Fairclough; Halliday). Aineistona työssä on käytetty ko. lehtien 2011 ilmestyneiden numeroiden joukosta rajautuneita tekstejä. Varsinaisen analyysin kohteena työssä on ollut 37:n artikkelin tutkimustehtävän mukainen kieliaines. Analyysissa hahmottuvat kolme eri diskurssia, tehokkuus, hidastaminen ja arjellistuminen, muodostavat representaatioineen työn merkittävimmät tutkimustulokset. Tehokkuuden diskurssin representaatioille on yhteistä tavoitteellisuus sekä ajan kokeminen rajalliseksi mutta samalla hallittavaksi. Tehokkuuden ns. vastadiskurssi hidastaminen puolestaan näyttäytyy representaatioille yhteisenä hitaan tai hitaamman arjen pyrkimyksenä. Yhteistä näille diskursseille on kuitenkin ajan hallinnan tavoittelu. Erityisesti arjen paikan määrittymisen kautta hahmottuva arjellistumisen diskurssi taas ilmenee arjen kuvaukselle monin paikoin tyypillisenä arjen merkityksen korostumisena. Tulokseni perustuvat tutkimaani aineistoon, eikä havaintoja voi yleistää koskemaan mediatekstien laajaa kenttää. Toivon tulosteni kuitenkin tuovan yhden näkökulman mediatekstien representaatiotutkimukseen. Työni on diskurssintutkimukselle ominaisesti monitieteinen, mutta haluan tutkimusasetelmallani ja valitsemillani tutkimusmenetelmillä korostaa kielen tehtävää arkemme kuvaajana ja tuottajana.