Tutkimuksen tavoite on kartoittaa ryöväriromanttisia aiheita eurooppalaisessa ja suomalaisessa 1800-luvun kuvataiteessa sekä niiden historiallista, ideologista ja esteettis-mentaalista perustaa. Tutkimuksessa määritellään esteettistä ajattelutapaa ja esteettisen ajattelun käsitteellisiä välineitä, jotka vaikuttivat ryöväriromantiikaksi kutsutun ilmiön taustalla. Ryöväriromantiikan ilmiötä tulkitaan romantiikan aikakaudelle keskeisten esteettisten kategorioiden, subliimin ja sentimentaalisuuden avulla. Ensisijaisiksi tarkastelukohteiksi nousevat Alexander Lauréuksen (1783–1824) ja Robert Wilhelm Ekmanin (1808–1873) ryöväriaiheiset teokset, joista Laureuksen teokset saavat tulkintansa ennen kaikkea subliimin käsitteen kautta ja Ekmanin ryövärimaalaukset nähdään ensisijaisesti sentimentaalisen estetiikan valossa.
Subliimin ja sentimentaalisen esteettisten kategorioiden kautta pyritään havainnollistamaan ja käsitteellistämään romantiikan aikakaudelle tyypillistä mentaliteettia. Romatti
nen mentaliteetti nähdään tutkimuksessa kontekstina, joka selittää ja merkityksellistää kirjallisuudessa ja kuvataiteessa esiintynyttä romantisoitua ryövärihahmoa ja jalon ryövärin ideaa.
Tutkimus jakautuu neljään pääosaan, joista ensimmäisessä keskitytään ryöväriromantiikan historiallisen taustan, todellisen ryöväri-ilmiön tarkasteluun. Tarkastelu on rajattu ryöväri-ilmiöön 1700-luvun lopun ja 1800-luvun Saksassa ja Italiassa. Historiallisen kontekstin jälkeen siirrytään ryöväriaiheisiin eurooppalaisessa kirjallisuudessa ja maalaustaiteessa sekä hahmotetaan ryöväriromantiikan mielikuvakontekstia: jalon ryövärin ideaa melankolisen/demonisen sankaruuden, vapausideologian ja jalon villin käsitteen näkökulmista. Kolmantena vaiheena on subliimin ja sentimentaalisuuden käsitteiden esittely sekä Lauréuksen ja Ekmanin ryöväriaiheisten teosten asettaminen subliimin ja sentimentaalisuuden esteettisiin kategorioihin.
Neljäntenä, kokoavana käsittelyosana toimii romanttista mentaliteettia tarkasteleva luku, jossa ryöväriromantiikka nähdään mentaliteettihistoriallisesta näkökulmasta, romantiikalle tyypillisen tunneherkän mentaliteetin taustaa vasten. Romanttisen jalon ryövärin kuva nähdään romanttista mentaliteettia olennaisesti ilmentävänä ristiriitaisena sankarihahmona. Subliimin ja sentimentaalisuuden esteettiset kategoriat toimivat käsitteellisinä väylinä mentaliteetin enimmäkseen nonverbaaliselle alueelle, joka useimmiten on havaittavissa ja tulkittavissa vain rivien välistä ja kuvallisten vihjeiden avulla.
...
