Lihasväsytyksen vaikutus reaktionopeuteen multitasking tilanteessa

Abstract

Hyvän aerobisen kunnon tiedetään olevan luotettava mittari terveyden arviointiin. Fyysisesti aktiiviset henkilöt kestävät lihasväsytystä pidempään kuin harjoittelemattomat henkilöt. Kuitenkin lihasväsytyksen kokeminen ja sen vaikutukset ovat yksilöllisiä. Se miten fyysinen väsytys vaikuttaa normaaliin ajattelukykyyn ja päätöksentekoon ei ole vielä täysin selvillä. Eräs keino tämän havaitsemiseen on tarkkailla reaktioaikoja fyysisen väsytyksen aikana.

Tässä pro gradu -työssä tutkittiin kuinka fyysinen väsytys vaikuttaa reaktioaikoihin muodostamalla multitasking-tilanne fyysisen väsytyksen ja reaktiotestien välille. Mittaustilanteessa väsytys suoritettiin samanaikaisesti reaktiotestien kanssa. Fyysiset lihasväsytykset kohdistuivat sekä käteen (käsipainon staattinen pito) että aerobisesti koko kehoon (kuntopyörä). Testiryhmiä oli kaksi: urheilijat (n=10) (kestävyyslajien kilpaurheilijoita) ja kontrolli (n=10) (ei säännöllistä urheilua).

Tutkimuksen tuloksissa urheilijaryhmä oli kontrolliryhmää nopeampi sekä reaktio- että liikeajoissa kaikissa testitilanteissa, mutta ryhmien välillä ei esiintynyt tilastollisesti merkitseviä eroja. Reaktio- ja liikeajat eivät muuttuneet kummallakaan ryhmällä tilastollisesti merkitsevästi eri kuormitustasoilla, mutta kokonaisajat olivat kuitenkin nopeampia fyysisen rasituksen aikana kuin ilman rasitusta. Virheherkkyys oli suurinta molemmilla ryhmillä lähellä väsymispistettä, eikä tulosten perusteella hyvällä fyysisellä kunnolla ollut vaikutusta virheherkkyyteen. Tämä tutkimus vahvistaa, että kokonaisajan paraneminen fyysisen rastituksen aikana johtuu pääosin liikeajan nopeutumisesta, joka on puolestaan nousseen fyysisen vireystilan ansiota ja tämä tila voittaa multitasking-tilanteen tuomat haitat.

It is known that good aerobic healt is a trustable indicator to evaluate physical health. Fit people can resist physical fatigue longer than unfit people, but the way physical fatigue affects on the normal thinking process is still partially unknown. One way to observe this is to find out how reaction times change under physical exercise.

The purpose of this study was to observe how physical fatigue affects on reaction times in multitasking situations. Measurement set-up included simultaneous physical exercise and a simple reaction time test. The purpose of physical exercise was to produce muscle fatigue locally to hand (static handweight holding) and aerobic fatigue to whole body (stationary bicycle). Two groups were included: sport group (n=10) (endurance sport) and control group (n=10) (no regular activity).

The main results indicate that the sport group had faster reaction and movement times in all test situations than the control group, but there was no statistical differences. Neither group reaction nor movement times changed statistically significantly in different load factors. However total times were faster when doing physical exercise at the same time. Results also indicate that the chance of doing errors is at its highest at the maximum fatigue levels. However good physical fitness doesn't have any affect on the error rates. The main finding answers why total times got faster during physical exercise, this was mainly due to faster movement times. Higher physical arousal levels beats the negative effects of multitasking situations.