Henkisyys elämäntapana : tarkastelussa joukko kokonaisvaltaisten hyvinvointipalveluiden tuottajia

Abstract

Tämä tutkimus tarkastelee henkistä elämäntapaa kokonaisvaltaisia hyvinvointipalveluita tuottavien ihmisten joukossa. Tarkoituksena on selvittää, miten nämä ihmiset ovat päätyneet henkiseen elämäntapaan ja miten henkisyys näkyy heidän elämässään sen eri osa-alueissa; arjessa ja työssä, suhteessa itseen, ihmissuhteisiin ja ympäristöön sekä suhteessa olemassaolon suuriin kysymyksiin. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Paul Heelasin ja Linda Woodheadin subjektiivisen käänteen teoria uskonnollisen ilmapiirin muutoksesta nyky-yhteiskunnassa. Henkisyys määrittyy Heelasin ja Woodheadin teoretisoinnin pohjalta kuvaamaan ihmisen sisäistä yhteyttä omaan itseen ja omiin autenttisiin kokemuksiinsa. Elämäntavan katsotaan heijastuvan elämän jokaiseen osa-alueeseen ja olevan aina yhteydessä laajemmin vallitsevaan yhteiskunnan tilaan. Heelas ja Woodhead näkevät nyky-yhteiskuntamme elävän henkisen murroksen aikakautta, jossa henkisyyden merkitys ihmisille kasvaa. Teoriassaan he erottavat toisistaan perinteisen ulkoisiin auktoriteetteihin perustuvan institutionaalisen uskonnon ja väljemmin määrittyvän sisäisen henkisyyden. Subjektiivinen käänne tapahtuu, kun ihminen alkaa päästää irti ulkoisten paineiden sanelemasta elämästä ja siirtyy toteuttamaan elämäänsä oman sisäisen tuntemuksensa pohjalta. Tutkimuksen aineisto pohjautuu kuuden hyvinvointipalveluita tuottavan henkilön kirjallisiin ja suullisiin kertomuksiin elämästään. Avoimen teemahaastattelun runko muodostui elämäntavan käsitteen erittelyä apuna käyttäen. Lopulliset tutkimuksen teemat muotoutuivat adaptiivisen teorianmuodostuksen periaatteita noudatellen aineistosta nousseiden henkistä elämäntapaa kuvaavien yleisten piirteiden kautta. Aineistolähtöisen analyysitavan tuloksena tämä tutkimus osoittaa, että henkisyys näkyy tutkittavien elämäntavassa laajasti elämän koko osa-alueiden kirjossa suurissa elämää ohjaavissa kysymyksissä. Henkinen elämäntapa ilmentää pehmeitä arvoja kaikissa suhteissaan. Tasapainoa haetaan yksilön ja ympäristön välille ja sitä pidetään terveyden ja hyvinvoinnin perustana. Henkisyys näkyy tutkittavien elämässä elämänfilosofisina pohdintoina, joissa painottuvat omat kokemukset ja niiden kautta jumaluuden todeksi tuleminen, itsensä kehittämisenä ja yhteyden luomisena omaan autenttiseen itseen sekä eettisinä periaatteina ja vastuun ottamisena itsestä ja muiden hyvinvoinnista. Subjektiivisen käänteen tutkittavien elämässä sai aikaan jokin pysäyttävä kokemus, joka sai tutkittavat ottamaan itse vastuun omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan. Käänteen myötä henkisyys tuli tutkittaville tärkeämmäksi ja se alkoi näkyä kokonaisvaltaisesti heidän elämässään. Henkisyyteen herääminen sai aikaan muutoksen, jonka myötä tutkittavat kokivat terveytensä ja hyvinvointinsa parantuneen, ihmissuhteiden syventyneen ja luottamuksen elämää kohtaan lisääntyneen. Myös suhde työhön muuttui ja se sai aikaan alanvaihdon osalla tutkittavista.