Suhtautuminen joustavan työaikamallin käyttöönottoon : tapaustutkimus hammaslääkäriasemalta

Abstract

Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia joustavan työaikamallin käyttöönottoa yksityisellä hammaslääkäriasemalla. Tutkimusongelmana oli selvittää, mitä mieltä työntekijät olivat joustavasta työaikamallista ja miten suhtautumista joustavaan työaikamalliin perusteltiin. Lisäksi tutkittiin, mitä haasteita joustavan työaikamallin käyttöönottoon liittyi ja mitä mieltä lapsettomat hoitajat olivat hammaslääkäreiden perhelähtöisistä työaikajoustoista. Teoreettisena taustana oli tutkimuksia työaikajoustoista sekä hoitoalaan sopiva professiotutkimus. Organisaatiokulttuurin käsitettä hyödynnettiin tutkittaessa joustavaan työaikamalliin siirtymistä. Tämän kvalitatiivisen tapaustutkimuksen aineiston kolmetoista haastattelua toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastateltavina oli kaikkia työntekijäryhmiä hammaslääkäriasemalta pääpainon ollessa hoitajien näkemyksissä. Aineiston analyysi aloitettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, jota jatkettiin teemoittelulla, ja lopuksi teemoista muodostettiin tyyppejä. Joustava työaikamalli ei miellyttänyt hoitajia, koska he eivät hyötyneet siitä. Tuloksena oli kaksi eri tavoin joustavaan työaikamalliin suhtautuvaa tyyppiä. Toinen oli ”vanhempi joustava hoitaja”, joka edusti perinteisemmän joustavan hoitajan mallia. Toinen tyyppi oli ”nuori vapaa-ajasta kiinni pitävän hoitaja”. Siinä oli havaittavissa uudenlaista vahvempaa ja kriittisempää hoitajatyyppiä, joka ei halunnut joustaa muiden hyväksi. Tyyppi oli lapseton, ja vapaa-aika ja rutiinit olivat sille erittäin tärkeitä. Hoitajat arvostivat säännönmukaisia työaikoja, ja kokivat työaikamallin vähentävän heidän työaikaautonomiaansa. Hoitajien semiprofessionaalinen asema nousi selkeästi esille työaikamallin käyttöönotossa, koska heillä oli hammaslääkäreitä vähemmän valtaa päättää työajoistaan. Tutkielmasta selvisi, että joustavan työaikamallin käyttöönottoon ja siihen suhtautumiseen vaikuttaa paljon erilaisia asioita, kuten joustojen toteutus, lääkäreiden ja hoitajien välinen professionaalinen suhde, perhetilanne ja työpaikan organisaatiokulttuuri.