Ihmisen ikääntyessä unen ja ravitsemuksen tarve saattaa muuttua. Ravitsemustekijöillä on todettu olevan yhteys unen laatuun ja määrään. Työni tarkoituksena oli selvittää unen ja ravitsemusta mittaavien indikaattorien yhteyttä 55-59- vuotiailla miehillä ja naisilla kolmen vuoden seuruuajalla.
Tutkimusaineisto koostui Ikihyvä Päijät-Häme- tutkimukseen satunnaisesti valituista ihmisistä Päijät-Hämeen kaikista kunnista. Tutkimukseen valittiin vuosina 1946-50 syntyneet henkilöt ja siinä käytettiin vuosina 2005 ja 2008 kerättyä materiaalia. Tutkimuksessa käytettiin ainoastaan niitä henkilöitä, jotka osallistuivat sekä v. 2005 että v. 2008. Miehiä oli 303 ja naisia 401. Unta ja nukkumista mitattiin kyselylomakkeilla, minkä lisäksi tehtiin terveystarkastus, johon sisältyi antropometrisia mittauksia (BMI, vyötärönympärys) ja laboratoriomittaukset (kokonaiskolesteroli, HDL- ja LDL-kolesteroli, glukoosi, triglyseridit). Aineisto analysoitiin SPSS- tilastoanalyysiohjelmalla.
Kolmen vuoden s
euruuaikana unen määrässä ja laadussa ei tapahtunut muutoksia lukuunottamatta päiväunien lisääntymistä miehillä. Naisilla ylipaino lisääntyi, mutta veren kolesteroli-, glukoosi- ja triglyseridiarvoissa ei tapahtunut muutosta. Yöunen pituus oli naisilla keskimäärin suurempi. Molemmilla mittauskerroilla naisilla havaittiin enemmän unettomuutta ja miehet nukkuivat enemmän päiväunia. Vuonna 2008 naisilla oli enemmän nukahtamisvaikeuksia sekä yöllisiä heräämisiä. Naisten vyötärönympärys oli molempina mittauskertoina suositusarvoja merkitsevästi suurempi kuin miehillä. Miehillä kokonaiskolesteroli oli parempi molemmilla mittauskerroilla ja LDL-kolesteroli vuonna 2008. Naisista suuremmalla osalla HDL-kolesteroli, glukoosi- ja triglyseridiarvot olivat miehiä paremmat molemmissa mittauksissa. Selkeän ylipainon (BMI>35) todettiin olevan naisilla yhteydessä poikkeuksellisen lyhyeen tai pitkään yöuneen ja univaikeuksiin sekä miehillä että naisilla. Myös epäedullisten glukoosi- ja triglyseridiarvojen havaittiin olevan yhteydessä normaalista poikkeavaan nukkumiseen ja univaikeuksiin. Yhteyksien voimakkuutta tarkasteltiin vielä lisäämällä sekoittavina tekijöinä pitkäaikaissairaudet ja liikunnan harrastaminen.
Seuruuajan lyhyyden ja tutkittujen iän vuoksi muutoksia eri indikaattoreissa oli niukasti. Sairaalloinen ylipaino ja epäedulliset veren triglyseridi- sekä glukoosiarvot olivat selvästi uniongelmiin yhteydessä olevia tekijöitä. Veren glukoosin ja päiväunien määrän yhteys jäi voimaan sekoittavien tekijöiden ollessa tarkastelussa mukana.
...
