Unipäiväkirjan kirjoittamisesta : unipäiväkirjan narraatiot ja tarinallisuus kirjoittamisen näkökulmasta

Abstract

Pro gradu –tutkielmani tutkimuskohteena ovat unipäiväkirjan kirjoittaminen ja siihen liittyvät narraatiot. Tässä tutkimuksessa narratiivisuudella tarkoitetaan lähestymistapaa, joka kohdistaa huomion kertomuksiin tiedon välittäjänä ja rakentajana. Tutkin unista kirjoittamista, unipäiväkirjan kirjoittamisen tarinankerrontaa, muotoa, rutiineja ja sääntöjä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten narratiivisuus tulee esille unipäiväkirjan tarinoissa ja kerronnassa. Tarkastelen unipäiväkirjoja tarinallisuuden, tapahtumien ja identiteetin näkökulmasta.

Sisäisen tarinan määrittelemässä identiteetissä voidaan erottaa useita tasoja. Näitä ovat toimijaminä, moraalinen identiteetti ja reflektoitu identiteetti (tulkittu minä). Kysymykseen ”kuka minä olen” vastaa reflektoitu identiteetti, joka muodostuu ihmisen kertoessa itselleen tarinaansa. (Hänninen 2002.) Tietoista identiteetin rakentamista tapahtuu silloin, kun rutiininomainen elämänkulku katkeaa tai elämänprojekteja on arvioitava uudelleen. Päiväkirja ja unipäiväkirja voivat toimia terapeuttisena elementtinä (Pietiläinen 2008; Lehtovuori 2008; Reinilä 2009).

Unipäiväkirjan kirjoittamiseen liittyvää tutkimusta on tehty suhteellisen vähän, vaikka unitulkinnalla ja unikirjoilla on vuosituhansia kestänyt historia. Vanhin ja merkittävin teos on Efesoksessa 100-luvulla jKr. syntyneen Artemidoros Daldislaisen (1946) Suuri Unikirja. Sigmund Freud (2005) piti unien tulkitsemista psykoanalyysinsa kulmakivenä ja porttina piilotajuntaan. Carl Gustav Jungin (1995) teoriaan kuuluu näkemys ihmiskunnan kollektiivisesta piilotajunnasta ja arkkityypeistä. Unissa esiintyviin toiveentoteumiin (wish fulfillment) on perehtynyt tutkija Anthoy Easthope (1989).

Tutkimuksen tulosten mukaan unipäiväkirjan narraatiot tulevat esille muun muassa otsikoiden, nimien, kohtausten, kerronnan, symbolien ja metaforien tarkastelun kautta. Unipäiväkirjat sisältävät unien tulkintaa, symbolien avaamista ja sisäisen äänen etsintää. Kuka minä olen? Mikä on elämäni suunta? Unen puheesta ja kerronnasta voi tunnistaa ihmisen narratiiviset tarinat ja sisäisen kertojan äänen. unipäiväkirjaa kirjoitetaan itselle eikä yleisölle. Kerronnan narraatioilla ei ole laajempaa yleisöä. Kirjoittamalla henkilö kertoo sisäistä tarinaansa ja rakentaa reflektoitua identiteettiään. Unipäiväkirjan kirjoittaminen toimii eheyttävänä kirjallisuusterapeuttisena välineenä ja kannustaa luovaan kirjoittamiseen esimerkiksi runokokeilujen kautta.