Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKosonen, Hannele
dc.date.accessioned2012-07-12T07:06:05Z
dc.date.available2012-07-12T07:06:05Z
dc.date.issued2008
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1223093
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38205
dc.description.abstractTarkoituksena on tarkastella, kuinka musiikkikritiikki vaikuttaa musiikin rahoitukseen. Aineistoni muodostuu eri osa-alueiden teksteistä. Tutkimukseni näkökulma perustuu Bourdieu´n, Beckerin ja Maussin määrittelemään kenttään ja sen dynamiikkaan. Kentän asiantuntijaosan muodostavat koulutus, kulttuuripolitiikka, ja muusikko (imagon saajan osana). Kaiken keskiössä on kriitikko, taiteellista tasoa evaluoimassa. Näin muodostuvassa sisäpiirissä voi liikkua päätöksiin vaikuttavaa tietoa. Tämä muodostaa rahoituksen yhden haaran. Toinen haara syntyy lipputuloista. Innovaattoreitta on tutkimusten mukaan 10-15% yleisöstä (, ja sillä saattaa olla sija sisäpiireissäkin), suurin osa yleisöä seuraa innovaattoreita. Kolmas haara rahoituksesta syntyy kasvavasta sponsoroinnista. Sponsori hakee sopivaa imagoa, jonka siis kriitikko pystyy näkyvästä positiostaan journalismin kentältä antamaan. Sponsori tavoittaa näin sen yleisön, josta on kiinnostunut- klassisen musiikin konserteissa erityisen hyvinkoulutetun ja hyvätuloisen. Tutkimustulokseni esitän, miten mallin kaikki osa-alueet reagoivat joko suorasti tai epäsuorasti musiikkikritiikkiin,ja siten kaikkiin rahoituksen osa-alueisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että taiteellinen evaluaatio vaikuttaa rahoituspäätöksiin. Vaikutus on suurin, kun kyseessä on nuori taitelija tai tapahtuma, tai tapahtuma, jonka yleisö on maantieteellisesti kaukana. Kriitikko on instituutio, eikä henkilökohtaisen mielipiteen antaja. Kriitikkokunnan pohdittavaksi voisi asettaa muutamia eettisiä ja moraalisia kysymyksiäminkälaiset kokonaisvaikutukset kritiikillä on. Myös musiikkikritiikin analogian musiikkioppilaitospuolella (, mistä sisäpiiri valmistuu ja sosialisoituu kentän intellektuelleiksi) voitaisiin luoda parempia kurssitutkinnon arviointijärjestelmiä, oppilaan oikeusturvan vuoksi. Näin voitaisiin eliminoida sisäpiirin vaikutusta. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että alkuasetelma oli ns. itsestäänselvyyden purkamista, mutta tulokset osoittavat, että siitä voi syntyä monenlaisia jatkotutkimuksia, ja tarvetta niihin on. Yhtään vastaavaa kokonaiskenttää ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa ilmennyt.
dc.format.extent123 sivua
dc.language.isoeng
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherfunding of music
dc.subject.othermusic criticism
dc.subject.otherinner circle
dc.subject.otherdefinition of artist
dc.subject.othercultural consumption
dc.subject.othercorporate sponsorship of music
dc.subject.othermodel of funding of music
dc.titleDouble role of music criticism : a model of the inner structure of the funding of music
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201207122068
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSosiologiafi
dc.contributor.oppiaineSociologyen
dc.date.updated2012-07-12T07:06:05Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi203
dc.subject.ysomusiikkikritiikki
dc.subject.ysomusiikki
dc.subject.ysorahoitus
dc.subject.ysomusiikkiarvostelut


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot