Suomalaisten nuorten miesten ravinto- ja liikuntatottumusten yhteys kehon koostumukseen ja fyysiseen kuntoon

Abstract

Elintapojen on osoitettu olevan suurimpia terveysongelmien aiheuttajia (Nyholm ym. 2004). Fyysinen aktiivisuus on käänteisesti yhteydessä muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä aikuistyypin diabeteksen esiintyvyyteen (Shephard 2001) ja hyvä fyysinen kunto puolestaan pienentää kuolleisuutta vielä fyysistä aktiivisuuttakin enemmän (Blair ym. 2001). Ravintotottumusten terveellisyys taas näyttäisi takaavan suuremmat mahdollisuudet normaalipainoon (Lahti-Koski ym. 2002).

Vuosien 1975 - 2004 välillä suomalaisten nuorten miesten kehon massan on kuitenkin havaittu nousseen ja kestävyyden- ja lihaskunnon samalla laskeneen (Santtila ym. 2006). Koska säännöllinen liikunta, hyvä fyysinen kunto ja normaali paino ovat yhteydessä hyvään terveyteen, tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millaiset suomalaisten 20 - 35-vuotiaiden miesten ravinto- ja liikuntatottumukset, kehon koostumus ja fyysinen kunto ovat tällä hetkellä sekä miten ne ovat yhteydessä toisiinsa.

Tutkimuksen mittaukset suoritettiin laajassa reserviläisten fyysisen kunnon tasoa kartoittavassa tutkimuksessa. Mittauksiin kuului kehonkoostumuksen arviointi bioimpedanssilla ja hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvyn testaaminen Fitwaren MILFIT-polkupyöräergometritestillä. Lisäksi koehenkilöiden täyttämillä kyselylomakkeilla saatiin tietoa suomalaisten nuorten miesten kuntoa koskevista taustatekijöistä, kuten liikunta-aktiivisuudesta ja ruokailutottumuksista, joita voitiin sitten verrata heidän kehon koostumukseensa ja aerobiseen kuntoonsa.

Tulokset osoittivat suomalaisten nuorten miesten liikunta-aktiivisuuden olevan valtaosin riittämätöntä ja ruokailutottumusten terveellisyyden olevan kohtalaisella tasolla. Vain 12 % tutkimusjoukosta ylsi terveysviranomaisten suosittelemalle aktiivisuuden tasolle. Koehenkilöiden keskimääräinen maksimihapenottotulos oli 41,62 ml*kg-1*min-1, mikä on Suomen puolustusvoimien luokituksessa heikko. Tutkimusjoukon paino ja rasvaprosentti olivat keskimäärin normaalilla tasolla, mihin vaikuttaa otoksen nuori keski-ikä (24 vuotta). Kuitenkin yli puolet 25 - 35-vuotiaista oli vähintään lievästi ylipainoisia. Tutkimuksessa hyvän ravinnon laadun sekä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden havaittiin olevan positiivisesti yhteydessä tutkimushenkilön normaaliin painoluokkaan sekä hyvään tai erinomaiseen kuntoluokkaan kuulumisen kanssa. Tutkimus antoi tietoa sekä kansanterveydestä että liikunta- ja ravintotottumusten yhteydestä fyysiseen kuntoon ja kehon koostumukseen. Tutkimuksen perusteella suomalaiset nuoret miehet liikkuvat liian vähän, mikä vaikuttaa heidän kehon koostumukseensa ja fyysiseen kuntoonsa. Kuitenkin huolestuttavin kehitys koskee maksimaalisen hapenottokyvyn huononemista, joka voi tulevaisuudessa johtaa heikentyneeseen terveyteen ja toimintakykyyn.