Suomen taitoluistelumaajoukkueen naisluistelijoiden fyysinen kuormittuneisuus sekä psyykkisten taitojen hallinta kilpailutilanteessa

Abstract

Tässä tutkimuksessa esitellään aluksi kansallisen ja kansainvälisen kirjallisuuden avulla monipuolisesti taitoluistelussa tarvittavia psyykkisiä taitoja, minkä jälkeen tutkimus-osuudessa esitellään suomen taitoluistelumaajoukkueen naisluistelijoiden kilpailuohjel-mien kuormittuneisuutta erilaisten mittaustulosten, kuten laktaattiarvojen ja sykkeen avulla. Maajoukkueluistelijoiden psyykkistä suorituskykyä selvitellään IZOF-profiloinnin kautta ja ohjelmien laadukkuutta sen sijaan vertaamalla kilpailusimulaatio-suorituksia kunkin urheilijan kauden 2010-2011 pääkilpailuun. Mittaukset suoritettiin kilpailusimulaatiossa Jyväskylässä syksyllä 2010. Koehenkilöinä oli viisi maajoukkueen naisluistelijaa. Poisjääntien taustalla oli loukkaantumisia ja sai-rastumisia. Suomen maajoukkueen naisluistelijoiden fyysinen kuormittuneisuus sekä psyykkisten taitojen hallinta kilpailutilanteessa -tutkimus on osa STLL:n (Suomen taito-luisteluliitto) ja KIHU:n (kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus) yhteistyötä taito-luistelun eteenpäin viemiseksi. Tämän tutkimuksen tulokset näyttävät lyhytohjelman olevan kuormittavampi kuin vapaaohjelma, mitä aikaisemmatkin tutkimukset jo kertovat. Luistelijoiden välillä oli pieniä eroja, mutta sykkeet ja laktaattiarvot kertovat aikaisempien tutkimusten mukaisesti siitä, että lajin kilpailusuoritus on hyvin kuormittava laktaattiarvojen noustessa vapaa-ohjelmassa jopa yli 12 mmol/l. Luistelijoiden psyykkiset taidot näyttävät vaihtelevan maajoukkueen sisällä melko paljon, sillä IZOF-profiileissa osa luistelijoista jäi hyvinkin kauas heidän omasta optimaalisesta vireystilastaan. Suoraa johtopäätöstä on vaikea teh-dä, sillä urheilijoiden ikäeron ollessa suuri (16-22-vuotiaita), on psyykkisessä kasvussa ja näin ollen psyykkisissä taidoissa muutenkin eroja. Näyttää kuitenkin siltä, että iän tuoma kokemus, sekä tietysti uran aikaisemmat kilpailuonnistumiset, auttavat psyykeen hallinnassa. Suoritusten onnistuminen oli kilpailusimulaatiossa heikohkoa. Syynä voi olla tietysti simulaation aiheuttamat uudet tilanteet (mittaukset ym.) mutta myös simulaation ajankohta, sillä alkusyksyllä on useimmilla luistelijoilla käynnissä harjoittelukausi, eikä muun muassa normaalia kilpailua edeltävää harjoittelun keventämistä ollut tehty. Koska taitoluistelun arvioidaan olevan jopa 90 %:sti psyykkistä (Weinberg & Gould 2003), tulisi psyykkiseen valmennukseen kiinnittää taitoluistelussa yhä enemmän huomiota. Vaikka psyykkisen valmennuksen tulisi olla osa kokonaisvaltaista valmennusta, ei urheilijoiden henkilökohtaisten lajiavalmentajien ammattitaito psyykkisen valmennuksen alueelta ole välttämättä tarpeeksi laajaa. Tällöin tulisi valmennustiimin kasvaa sisällyttämällä alaan erikoistunut asiantuntija. Tällä tavoin voi valmennustiimi taata urheilijoillensa parhaat mahdolliset lähtökohdat huipulle pääsemiseksi.