Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa koululaisuinnin toteutukseen liittyviä tekijöitä. Tapaustutkimuksen kohteena oli kaksi eteläsuomalaista keskikokoista kuntaa, joissa toisessa on uimahalli ja toisessa ei. Haastattelujen avulla selvitettiin kuntien opetus- ja liikuntatoimen viranhaltijoiden ja opettajien näkemyksiä uinnista yleensä, uinnin opetussuunnitelman asemasta sekä uinnin ja hengenpelastuksen opetuksen toteutukseen liittyviä näkemyksiä. Tutkimuksen teoreettisessa osassa perehdyttiin uinnin terveydellisiin tekijöihin, uinnin opetussuunnitelmaan, koululaisuinnin nykytilaan ja kuntien mahdollisuuksiin toteuttaa koululaisuintia. Empiirisessä osassa tutkittiin kuntien uinnin opetussuunnitelmien tavoitteita ja oppisisältöjä ja verrattiin niitä uinnin opetusmääriin tutkimuskunnissa.
Tutkimus vahvistaa aikaisempien tutkimusten tuloksia siitä, että uimahalli mahdollistaa uinnin toteuttamisen ja kunnan taloudella on vaikutusta toteutukseen. Tuloksia tarkasteltaessa kävi ilmi, e
ttä uimahallin sijainti paikkakunnalla ei välttämättä takaa uinnin asemaa kunnan liikunnan oppi-sisällöissä vaan siihen vaikuttavat muutkin yhteisölliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Tutkimuksen tulokset jaotellaan koululaisten uintia mahdollistaviin ja uhkaaviin tekijöihin. Koululaisuinnin toteutumista kunnassa edesauttavat yhteisön vahvat uintiperinteet ja myönteiset asenteet uintia kohtaan, opetus- ja liikuntatoimen tiivis yhteistyö, eri ammattikuntien toisiaan kohtaan osoittama ammatillinen arvostus sekä erityinen kuljetusasiantuntija, joka hoitaa uimahallikuljetukset. Uintia uhkaaviksi tekijöiksi osoittautuivat pitkät matkat uimahalliin, organisoinnin työläys, vastuukysymykset sekä opettaja-alan naisvaltaisuus. Erityistä huolta aiheuttaa alakoulujen opettajien motivaatio ja pedagoginen pätevyys opettaa uintia. Yhteiskunnalliset tekijät haastavat myös ui-maopetusta. Uinti arkiliikuntana näyttää vähentyneen lasten ja nuorten keskuudessa, koska per-heiden asenteet uimista kohtaan ja vapaa-ajanviettotavat ovat muuttuneet.
Uhkakuvista huolimatta todetaan, että uinnin tulee kuulua jatkossakin liikunnan oppisisältöihin, koska se antaa oppilaille mahdollisuuden saavuttaa hyvät uima- ja hengenpelastustaidot. Tämän tutkimuksen perusteella kunnan budjettiin merkitty erillinen uinnin opetuksen määräraha edesauttaa sitä, että koululaisuintia järjestetään kunnassa edes jonkin verran. Silti tulisi kiinnittää enemmän huomiota kuntien eriarvoiseen asemaan ja mahdollisuuksiin toteuttaa koululaisten uintia. Opettajakoulutuksessa tulisi lisätä opettajien tietoja uinnin myönteisistä vaikutuksista yksilön hyvinvointiin ja uimaopetuksen pedagogista osaamista. Koululaiset ovat eriarvoisessa asemassa, kun tarkastellaan uimaopetusmääriä ja saavutettua uimataitoa.
...
